Hegelin yhteiskuntafilosofiaa . . .

Miksi valtiot kiinnostivat Hegeliä?

Vapauden kehittymisen eri asteet

Hegelin yhteiskuntafilosofia perustuu modernin valtion käsitteeseen, jonka Hegel esittelee teoksessaan Oikeusfilosofia. Oikeusfilosofian lähtökohta on vapaus, ja valtio muodostuukin juuri vapauden kehityksen kautta. Vapauden kehityksen kaksi ensimmäistä vaihetta kiteytyvät viimeisessä vaiheessa eli valtiossa.

Kansalaisyhteiskunnan teoria on keskeinen Oikeusfilosofiassa. Se muodostaa ylimenovaiheen siirryttäessä perheestä valtioon. Hegelin mukaan kansalaisyhteiskunnassa tulisi toteutua yksilön autonomia, yksilön tietoisuus yhteiskuntaan kuulumisesta, yksilön oikeus ajaa omia etujaan sekä yksilön oikeus yksityisomistukseen. Yksityisomistus on Hegelille erittäin tärkeä, koska se on vapauden tärkein materialisoitumis- ja ulkoistamismuoto. Yksityisomistus kuitenkin aiheuttaa kansalaisyhteiskunnassa jatkuvan omien etujen tavoittelun ja näinollen johtaa kaikkien sotaan kaikkia vastaan. Sota kaikkia vastaan taas johtaa yhteiskunnallistumiseen. Yhteiskunnallistumisesta seuraa Hegelin mukaan keskinäinen riippuvuuden järjestelmä, hätä- ja ymmärrysvaltio, jossa ihmisten väliset suhteet vieraantuvat ja lopulta koneet astuvat ihmisten tilalle.

Kansalaisyhteiskunnan pitää koossa kuitenkin Hegelin Adam Smithin taloustieteestä omaksuma oletus "näkymättömästä kädestä". Koska tuotanto ei jakaannu kaikille tasapuolisesti kansalaisyhteiskunnan jäsenet jakaantuvat ryhmiin eli säätyihin. Säädyt siis erotetaan työnjaon, omaisuuden ja työn perusteella. Hegelin mukaan  kansalaisyhteiskunnan eräs peruspiirre on se, että se tuottaa äärimmäistä rikkautta ja kurjuutta johtaen näin kansalaisyhteiskunnan kahtia jakaantumiseen. Kansalaisyhteiskunta jakaantuu kolmeen osaan: 1. Tarpeiden järjestelmä, 2.Oikeushallinto sekä
3. Julkinenhallinto ja korporaatiot.
 

Kun Hegelin siveellisyyden idea on lopultakin todellisuutta tulee tilalle valtio. Kansalaisyhteiskunnan ja perheen pääpiirteet näkyvät valtiossa. Hegelille valtio siis merkitsee siveellisen idean todellisuutta ja todelliseksi tulemista. Vapauden kehittymisen ansiosta valtio siis ajattelee ja on tietoinen itsestään sekä toteuttaa sen minkä tietää. Uuden valtion ero verrattuna kansalaisyhteiskuntaan on se, että yleinen on sidottu erityisen täydelliseen vapauteen ja yksilöiden hyvinvointiin. Valtion yhtenäisyys riippuu kolmesta eri instituutiosta.