25. marraskuuta 2009

YK:n suositus katsomussyrjinnän poistosta kouluista

Pekka Elo

Yhdistyneet Kansakunnat haluaa voimistaa syrjinnän torjumista myös katsomuksellisista syistä ja tällä kertaa koskien opetusta. Kansainvälinen konferenssi antoi asiaa koskevan suosituksen Madridissa 23.- 25. 11. 2001. Sen perustana on YKn yleiskokouksen tasan 20 vuotta aiemmin antama julistus.

Suosituksen pääasiallinen sisältö

Lähtökohtana on kaikkien ihmisten perusvapaudet ja -oikeudet, maailmanrauha ja periaate ihmisoikeuksien yleisyydestä, jakamattomuudesta ja riippumattomuudesta. Pariaatteet on ilmaistu Yhdistyneitten Kansakuntien yleismaalimallisessa ihmisoikeuksien julistuksessa, Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa sekä julistuksessa kaikkinaisen uskontoon tai elämänkatsomukseen perustuvan suvaitsemattomuuden ja syrjinnän poistamisesta 1), jotka kaikki tunnustavat ajattelun, omantunnon, uskonnon tai elämänkatsomuksen vapauden. Kaikissa näissä asiakirjoissa kuten myös uudessa vuoden 2001 Madridin suosituksessa uskonnon tai elämänkatsomuksen vapaus rinnastaa teistiset, ei-teistiset ja ateistiset katsomukset. 2) Samalla tavalla lähtökohtana on UNESCOn vuoden 1960 sopimus kaikkinaisen syrjinnän poistamisesta opetuksen alueella sekä vuoden 1962 lisäpöytäkirja, UNESCOn vuoden 1974 kansainvälisyyskasvatussuositus ja YKn Sosiaalisia ja taloudellisia oikeuksia koskeva yleissopimus sekä Lapsen oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus.

- Kasvatuksen tulee tukea rauhaa, suvaitsevuutta, toisten yleistä hyväksyntää ja ihmisoikeuksien kunnioittamista ottamalla erityisesti huomioon uskonnon ja elämänkatsomuksen vapaus

- Valtioiden tulee toteuttaa kouluopetus kunnioittaen uskontojen ja elämänkatsomusten erilaisuutta ja moninaisuutta

Edellisen perustella opetuksen tulee sisältää 3)

- tietoja uskonnon ja elämänkatsomuksen vapaudesta

- aineistoja jotka lisäävät uskonnollista ja

elämänkatsomuksellista suvaitsevuutta

- ihmisten ja kansojen välistä vuorovaikutusta lisäävää ainesta

- ottaa huomioon sukupuolten tasavertaiset mahdollisuudet

Lähtökohtana on lapsen vanhempien ja laillisen huoltajan tahdon kunnioittaminen koskien lapsen uskonnollista ja elämänkatsomuksellista kasvatusta

Valtioiden tulisi kannustaa UNESCO -kouluverkkoa antamaan esimerkkiä tavoissa toteuttaa tätä suositusta

Valtioiden tulisi tukea erilaisten aineistojen tuottamista, jotka palvelevat uskontoon tai elämänkatsomukseen perustuvan syrjinnän poistamista

Valtioiden tulisi tukea kansainvälistä kulttuurivaihtoa

Valtioiden tulisi tukea kansalaisjärjestöjen pyrkimyksiä toteuttaa tämän suosituksen tavoitteita.

1) Tarkemmin: Julistus kaikkinaiseen uskontoon ja elämänkatsomukseen perustuvan suvaitsemattomuuden ja syrjinnän poistamisesta (25.11.1981 YKn yleiskokous 35/55); julkaistu suomeksi Elo, Honkala & Simola: Elämänkatsomustieto koulussa. Helsingin yliopisto 1992.

Vuonna 1986 Ihmisoikeuskomissio asetti erityisselvittäjän (1986/20; Special rapporteur of the Commission on Human Rights on the question of religious intolerance) tutkimaan mitä valtiot olivat tehneet toteuttaakseen julistusta. Vuonna 1994 Ihmisoikeuskomissio kannusti erityisselvittäjää kiinnittämään huomiota opetuksen alalla tapahtuvaan syrjintään (25.2.1994/18). Samaa linjaa oli tukenut YKn yleiskokouksen päätöslausuma hiukan yli viikkoa aiemmin (14.2.1994/48/128). Myöhemmin elokuussa vuonna 1998 ns. Oslon kokous puheenjohtajanaan Oslon piispa Gunnar Stålsett suositti erikoisselvittäjän nimikkeen muuttamista "the Special Rapporteur on Freedom of Religion or Belief"; lausuman allekirjoittajana oli mm. IHEUn toiminnanjohtaja Babu Gogineni.

2) Ihmisoikeuskomissio käsitteli YKn yleismaailmallisen ihmisoikeusjulistuksen 18 § soveltamista vuonna 1993 (HR/GEN/1/Rev.5). Komissio totesi: "The terms ’belief’ and ’religion’ are to be broadly construed. Article 18 is not limited in its application to traditional religions or to religions and beliefs with institutional chracteristics or practices analogous to those traditional religions. The Committee therefore views with concern any tendency to discriminate against any religion or belief for any reason, including the fact that they are newly established..."

3) Jos elämänkatsomustiedossa ei kerrota ei-uskonnollisten ja ateististen katsomuksen osuutta, onko se suosituksen mukaan syrjintää? Voidaanko elämänkatsomustiedon arviointi rajoittaa uskontoihin?

Alla uusin katsomustilasto (Barret & Johnsson: Annual Statistical Table on Globa Mision: 2002 Vol 26 no 1 Jan 2002)

- ei uskontokuntaa 13% (780milj)

- ateisteja 2,4% (150milj)

- kristittyjä 33% (2050milj)

- islamilaisia 20% (1242milj)

- hinduja 13% (836milj)

- buddhalaisia 5,9% (367milj)

- kansanuskontoja 3,8% (234milj)

- uususkontoja 1,7% (104milj)

- sikhejä 0,4% (24milj)

- juutalaisia 0,2 % (14milj)

- muita 6,6% (409milj)