III ELÄMÄNKATSOMUSTIETO (päivitetty 08.04.2002 14:43 )

Seuraaviin tehtäviin saavat vastata vain ne kokelaat, jotka ovat ilmoittautuessaan valinneet elämänkatsomustiedon tehtävät.

1. Mitä on elämänhallinta?

3 p. vastaaja esittää jonkin jäsennellyn kehikon elämänhallinnasta osuvin esimerkein, esim. työn, ihmissuhteiden ja harrastusten tasapainosta. Toinen esimerkki kehikosta voi olla Paul Kurtzin hyvän elämän malli, ks. http://www.feto.fi/Artikkeleita/hyvaelama.html

Lisäpisteitä käsitteen tarkemmasta määrittelystä. Elämänhallinta on ihmisen oma näkemys omasta merkityksellisyydestä ja kyvystä selviytyä elämän eri tilanteista. Subjektiivisen ja objektiivisen elämänhallinnan erottelu on eduksi (toisaalta tunne elämän hallinnasta, toisaalta esim. taloudellisten resurssien tai koulutuksen luomat todelliset valinnanmahdollisuudet), samoin käsitteen suhde autonomiaan sekä addiktioihin.

2. On sanottu, että Charles Darwin oli 1800-luvun tärkein biologi ja että hän oli myös aikansa suurin yhteiskuntatieteilijä. Väitteen jälkiosa saattaa tuntua oudolta, mutta millä perusteella sitä voidaan pitää oikeaan osuneena?

3 p. Vastaaja tietää, että evoluutioteoriaa on sovellettu myös yhteiskunnan ja kulttuurin tutkimukseen (sosiaalidarvinismi) sekä osoittaa tuntevansa evoluutioteorian pääpiirteet. Variaatiot lisäävät kehitystä, tehokkaimmat aatteet voittavat, säilyvät hengissä.

Lisäpisteitä yksilöidyistä esimerkeistä, vaikkapa Herbert Spenceristä tai Edward Westermarckista. 1800-luvun tilanteen erittely on eduksi, esim. dynaamisen, jatkuvan muutoksen ja kehityksen ajattelutavan nouseminen. Myös nykyinen sosiobiologinen ajattelutapa voidaan mainita. Vastaus voi aueta myös niistä seurauksista, joita Darwinin evoluutioteorialla on ihmiskuvan ja yhteiskuntakuvan kannalta: ihmiset ovat osa luontoa eivätkä erotu jyrkästi ns. vaistojensa varassa toimivista eläimistä vaan heidän psykologiansa ja sosiaalinen käyttäytymisensä on osin tulosta pitkästä kehityshistoriasta.

 

3. Esittele Max Weberin käsitys vallasta ja tue sitä esimerkein.

3 p. Weberin vallan oikeutuksen perusesittely osuvin esimerkein: valta voi perustua karismaan, traditioon tai lakiin.

Lisäpisteitä Weberin teorian hedelmällisyyden arvioinnista ja muiden teorioiden esittelystä, esim. asiantuntijavallan ym. ja vallan tarkemmasta määrittelystä.

4. Yleensä ajatellaan, että magiikka ja uskonnot eroavat selvästi toisistaan. Historia ja uskontotiede osoittavat, että ero on useissa tapauksissa ongelmallinen. Kuinka ero tehdään? Ovatko uskonto ja magiikka aina kaksi eri asiaa?

3 p. Vastaaja osoittaa jonkin vastaavuuden ja jonkin eron seuraavista:

• monissa uskonnoissa on pohjalla maagisia käsityksiä maailman eri ilmiöiden välisistä yhteyksistä, erityisesti mahdollisuuksista vaikuttaa maailman tapahtumiin.
• Samoin kuin magiassa uskonnossa esiintyy usein normaalin luonnonjärjestyksen rikkovia ihmeitä.
• Uskonnoissakin luotetaan usein ehdottomiin auktoriteetteihin ja sanan mahtiin eikä tehdä selvää eroa omien elämysten ja maailmassa tapahtuvien asioiden välillä.
• Erona on se, että maailmanuskonnoissa etenkin nykyaikana korostetaan ihmisten välistä yhteenkuuluvaisuutta ja lähimmäisenrakkautta.
• Eräisiin uskontoihin (mm. kristinuskoon) kuuluu ajatus nöyrtymisestä ja itsensä muuttamisesta parempaan suuntaan
• Luonnonuskonnot ovat lähellä magiikkaa

Lisäpisteitä osuvista esimerkeistä, käsitteiden tarkemmasta määrittelystä ja mahdollisesti oman position hyvästä puolustamisesta. Naturalistisen ja supernaturalistisen maailmankuvan erottelun tuominen on hyväksi. (Magia on tavallaan naturalistinen, koska ns. yliluonnolliseen sovelletaan kausaliteettia).

5. "Okapin suojelualue Kongossa liitettiin UNESCOn maailmanperintöluetteloon, koska siellä on luonnon monimuotoisuuden suojelun kannalta yksi merkittävimmistä uhanalaisten eläinlajien luonnollisista elinpaikoista." (World Heritage in Young Hands, UNESCO) Mitä maailmankatsomuksellisia perusteita luonnon monimuotoisuuden suojelemiselle voidaan esittää?

3 p. Vastaaja osaa nähdä katsomuksellisen näkökohdan luonnon monimuotoisuuden suojelussa, ja osaa esittää perustellen jonkin suojelunäkökannan.

Lisäpisteitä saa tarkemmasta analyysistä. Moninaisuus voidaan nähdä joko itseisarvona tai välinearvona. Se voi olla väline tasapainoon, joka taas on väline lajien elämän säilymiseen, mikä on tärkein arvo esim. Linkolan mukaan.

Yksilön arvon, lajin arvon ja moninaisuuden arvon pohtiminen on lisäansio. Samoin UNESCOn kulttuuriperintö- ja luontoperintöohjelman tuntemus.

UNESCON maailmanperintöohjelmasta lisää osoitteessa http://www.freenet.hut.fi/whe/

6. Tulkitse kuvan viesti yksilön ja yhteisön suhteen kannalta.

3p. Vastaaja ymmärtää ristiriidan joka syntyy, kun demokratiassa jokaisella on mahdollisuus tuoda mielipiteensä julki, ja jos kaikki tuovat mielipiteensä julki, yksittäinen mielipide hukkuu.

Luonteva syventely voi liittyä siihen, miten enemmistö usein jyrää yksilön oikeutetunkin mielipiteen (tämä voi olla myös 3 pisteen perusvastauksen lähtökohta). Mill kutsui tätä enemmistön tyranniaksi, joka vähentää kansalaisten yleistä arvostelukykyä. (Hän ajatteli, että vapaa keskustelu kehittää arvostelukykyä, joka taas on demokratian toimivuuden ehto.)

 

7. Viime aikoina on keskusteltu vilkkaasti uusista perhemuodoista ja niiden eettisestä perustasta. Mitä asioita keskustelussa on otettu esille? Esitä oma perusteltu mielipiteesi uusien perhemuotojen hyväksyttävyydestä.

3p. Vastaaja esittelee uusperhemuotoja ( ajankohtaisin keskustelu on käsitellyt homoliittoja) ja perustelee omaa eettisesti näkökantaansa asiallisesti.

Lisäpisteitä saa, jos osoittaa ymmärtävänsä, mihin eri näkökannat perustuvat, sekä kulttuuristen näkökantojen esille tuomisesta: miksi meillä ei hyväksytä esim. moniavioisuutta, vaikka se jossain on sallittua?

8. Euroopan unionin valuutta euro otetaan Suomessa käyttöön 1.1.2002 lähtien. Mitä myönteisiä ja kielteisiä tunteita tämä on herättänyt Suomessa, kun ajatellaan suomalaista ja eurooppalaista identiteettiä?

3p. Vastaaja osoittaa tuntevansa eurosta käytyä keskustelua ja osaa peilata sitä suhteessa suomalaiseen ja eurooppalaiseen identiteettiin. Mainitaan raha pelkkänä (tehokkaana) välineenä sekä kansallisena symbolina.

Lisäpisteitä sen pohtimisesta, miten tärkeä symboli markka suomalaisuudelle on, ja onko euroon siirtyminen merkki suomalaisuuden liudentumisesta eurooppalaisuuteen. Vastausta syventää viittaaminen miten esim. muissa pohjoismaissa on päätetty. Kuinka yhteinen raha muodostaa eurooppalaista identiteettiä?

9. Seuraavassa on astrologiaa käsittelevä katkelma kirkkoisä Augustinuksen (354–439) "Tunnustuksia"-teoksesta (7. kirjan 6. luku):

"Kiinnitin sitten huomioni kaksosiin, jotka yleensä syntyvät ajallisesti hyvin lähellä toisiaan. Minkä merkityksen sitten astrologit antavatkaan luonnonjärjestyksessä tälle lyhyelle ajalle, se on liian lyhyt, jotta ihmisen havaintokyky voisi sitä ottaa huomioon, eikä sitä siksi voida kirjata astrologiseen karttaan, jonka perusteella astrologi laatii horoskooppinsa. Tämän seurauksena hänen ennusteensa ovat virheellisiä, sillä Esaulla ja Jaakobilla olisi sama astrologinen kartta ja heitä koskevat ennusteet siis samat – ja kuitenkin heidän elämänkohtalonsa olivat erilaiset. Joko siis hänen ennusteensa olivat epätosia tai hänen ennusteidensa pitäisi olla erilaisia, mikäli tosia. Ja kuitenkin astrologi olisi tehnyt ennusteensa saman kartan perusteella. Tämä todistaa, että jos astrologi ennustaa oikein, on kyse sattumasta eikä tiedosta."

Onko Augustinus oikeassa? Mitä voidaan sanoa astrologian luotettavuudesta hänen järkeilynsä valossa?

3p. Vastaaja osoittaa, ymmärtävänsä, että Augustinuksen päättely haastaa nykyihmisenkin miettimään, mihin voi luottaa. Vastaaja osaa luonnehtia astrologiaa ja osoittaa, että Augustinuksen perustelut toimivat, ja että päättely on pätevää.

Lisäpisteitä saa, jos osaa arvioida Augustinuksen lähtöolettamuksia, esim. sitä, onko Esaun ja Jaakobin tarina luotettava ja toisaalta olettamusta, jonka mukaan astrologia ennustaa varmuudella ihmisten kohtalot, eikä esim. todennäköisyyksillä. Toimisiko Augustinuksen päättely nykyisillä kaksostutkimuksilla?

Pelkkä astrologian tieteellinen kritiikki ei riitä.

+10. Kuvaile rasistista elämänkatsomusta ja siihen sisältyviä näkemyksiä ja arvoja ja niiden mukaisia tekoja. Kerro esimerkkejä rasistisesta toiminnasta ja esitä ehdotuksesi ongelman korjaamiseksi.

3p. Vastaaja määrittelee rasistisen elämänkatsomuksen, ts. maailmankuvan (rotujen eriarvoisuus) ja arvot. Hän kertoo esimerkkejä rasismin ilmenemismuodoista ja esittää lyhyesti, kuinka rasismia voitaisiin vähentää.

Lisäpohdinnan aiheita voivat olla:

• rasismin epäpyhä liitto kiihkeän isänmaallisuuden ja nurkkakuntaisuuden kanssa, jotka ovat ristiriidassa yleisten ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden ja kansainvälisyyden kanssa.
• suvaitsevaisuuden määrittely, etnosentrismin käsittely sekä perustellut ehdotukset antirasistiseksi ohjelmaksi (esim. koulutuksen avulla)
• Vastaaja voi myös pohtia käsitteen laajempaa käyttöä esim. suhteessa tasa-arvoon kuten sukupuoli-, ikä, lajisyrjintä.

Ihmisoikeuskasvatuksesta lisää osoitteessa http://www.freenet.hut.fi/ihmis/