ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON KOE 22.3.2006 + PISTEOHJE
Enintään 6 tehtävään saa vastata. Tehtävät arvostellaan pistein 0–6, paitsi muita vaativammat, +:lla merkityt jokeritehtävät, jotka arvostellaan pistein 0–9. Kumpaankin jokeritehtävään saa vastata. Moniosaisissa, esimerkiksi a-, b- ja c-kohdan sisältävissä tehtävissä voidaan erikseen ilmoittaa eri alakohtien enimmäispistemäärät.
Tehtävässä 6, jossa on kohdat a ja b, opettajan ei tarvitse merkitä yksittäisten kohtien pisteitä. Tehtävä 7 voidaan pisteyttää myös tavallisena esseenä.
1. Kuvaile lyhyesti eri elämänkatsomuksia ja pohdi kysymystä, voidaanko elämänkatsomukset asettaa arvojärjestykseen.
Pisteytys:
3p. Lyhyt kuvaus vähintään kahdesta elämänkatsomuksesta ja sen pohtiminen millä kriteereillä niitä voitaisiin laittaa arvojärjestykseen tai miksi sitä ei voida tehdä. Kriteereitä voidaan määritellä yksilön ja/tai yhteisön näkökulmasta. Niitä voivat olla esim. totuus, hyöty ja onni.
+ Lisäpisteitä elämänkatsomusten syvemmästä tuntemisesta, vertaamisesta ja suuremmasta määrästä. Vastausta voi syventää esimerkiksi huomaamalla, että katsomuksien luokittelemisen ei tarvitse merkitä niiden laittamista arvojärjestykseen, tai että järjestykseen asettaminen tapahtuu aina joistain elämänkatsomuksellisista lähtökohdista.
2. Paradigmaattisiksi yksilöiksi on kutsuttu ihmisiä, joiden ympärille on rakentunut kokonainen maailmankatsomus. Tällaisia ihmisiä ovat olleet esimerkiksi Gautama Buddha, Sokrates, Jeesus, Isaac Newton, Mohandas Gandhi ja V. I. Lenin. Valitse yksi edellä mainituista ja yksi omavalintainen tässä mielessä paradigmaattinen yksilö. Kuvaile ja arvioi heidän elämäntyötään ja vertaa heitä toisiinsa.
V. I. Lenin (1870–1924) Mohandas Gandhi (1869–1948)
Pisteytys:
3p. Kuvailee ja vertailee kahden paradigmaattisen henkilön elämäntyötä erityisesti katsomukselliselta kannalta. Oman valinnan on oltava uskottava.
+ Syvällinen vertailu ja analyysi. Lisäansioita ovat myös: Pohtii, miten jonkun ympärille voi rakentua maailmankatsomus. Kysyy, ovatko tällaiset ilmiöt hyvä asia historiassa ja millä perusteella. Osaa eritellä, mitä henkilön ympärille on rakentunut tai huomaa, että paradigmaattinen henkilö ei välttämättä itse puhtaasti edusta nimissään kulkevaa maailmankatsomusta
3. Suomalaiset katsovat usein, että heillä ja vain heillä on kiistämätön oikeus asua Suomen alueella. Mihin tämä vaatimus perustuu? Pohdi, mitä tällainen ajattelu merkitsee etnisten vähemmistöjen kannalta.
Pisteytys:
3p. Vaatimuksen ongelmallisuus ja perustelu esimerkiksi suhteessa historiaan, kulttuuriperintöön, kansalaisuuteen, nationalismiin ja/tai ihmisoikeuksiin. Ymmärtää valtaväestöjen ja etnisten vähemmistöjen välisen suhteen ongelmat.
+ Syventää ja laajentaa. Erottelu vanhoihin ja uusiin etnisiin vähemmistöihin (saamelaiset, romanit, inkeriläiset, maahanmuuttajat). Esim. Saamelaisten maankäyttöoikeudet. Legaalisen oikeuden/moraalisen oikeuden erottelu. Pohtii kansalaisuuden merkitystä. Pohtii alueen suojelemisen ja maahanmuuton (taloudellisia) motiiveja. Laajentaminen kansainväliseen kontekstiin.
4. Eräissä kulttuureissa ei ole lupa kuvata ihmistä eikä Jumalaa. Länsimaissa Jumalasta tehdään pilakuvia. Mitä tämä kertoo pyhyyden käsitteestä ja sen muutoksista eri kulttuureissa?
Pisteytys:
3p. Määrittelee pyhän käsitettä (maallisen vastakohta, tuonpuoleisuus, tabu, dogmaattisuus, kyseenalaistamattomuus, itseisarvoisuus) ja sen muutoksia eri kulttuureissa (esim. maallistuminen, fundamentalismin nousu, suhtautuminen Lenin-hahmoon). Esim. jumalan tai profeetan kuvaamisen kieltäminen kertoo pyhän suuresta merkityksestä
+ Sananvapaus ja suhde muihin vapauksiin. Esimerkit viittaamalla kuviin. Pyhän käsitteen muuttumattomuuden (voiko pyhä muuttua?) ja kulttuurisen muutoksen ristiriitaisuuden huomaaminen. Vertailu eri kulttuurien pyhistä asioista. Valtion ja pyhyyden suhde.
5. Ranskan vapaa-ajattelijoiden kalenterissa vuodelta 1928 jaa. eli vuodelta 136 tasavallan ajanlaskua mainitaan filosofeja, suuria vallankumouksellisia sekä kirjailijoita ja runoilijoita (kuva alla). Valitse yksi kustakin ryhmästä ja kuvaa hänen toimintaansa ja saavutuksiaan. Käytä hyväksesi historian tietojasi.
Pisteytys:
3p. Kuvaa lyhyesti kolmen henkilön toimintaa ja saavutuksia. Lähtökohta on, että kolmesta sanotaan jotain, mutta kuvaukset voivat pisteissä kompensoida toisiaan.
+ Syventää kuvausta esimerkiksi ottamaan huomioon historiallinen tilanne, tai osuva pohdinta vapaa-ajattelun suhteesta mainittuihin henkilöihi
6. Syrjäytyneisyyden ja köyhyyden sanotaan Suomessa lisääntyneen. Toisaalta yli 80 prosenttia suomalaisista ilmoittaa olevansa onnellisia.
a) Pohdi väitteiden yhteensopivuutta.
b) Oheinen taulukko mainitsee onnellisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Mitä ne kertovat suomalaisten käsityksistä onnellisuudesta ja hyvästä elämästä?
Lähde: Eva
a) Pohtii, onko väitteiden välillä ristiriita ja mitä väitteet merkitsevät.
b) Pohtii miten taulukkoa selittää: voi olla aina onnellinen, ihmiset huijaavat gallupeissa. Löytää taulukosta katsomuksellisia piirteitä. Pohtii, miten vastaukset heijastavat suomalaista katsomusta (Esim. ”oma kehu haisee”).
7. Mitä ovat kansalaisvapaudet, ja miten ne voidaan turvata a) utopiassa, joka on paras mahdollinen yhteiskunta, b) kehitysmaissa ja c) rikkaissa maissa, kuten Suomessa?
Pisteytys:
Määrittelee kansalaisvapaudet esim. lyhyesti luettelemalla, ei ole väärin pohtia vapausoikeuksia, määrittely voi edeltää kohtien a, b, ja c käsittelyä, tai sisältyä niihin.
a) Pohtii kansalaisvapauksien parasta mahdollista toteutumistapaa: utopiassa kansalaisvapaudet toteutuvat määritelmän mukaan parhaalla mahdollisella tavalla. Vastaaja voi myös lähestyä kysymystä utopiakirjallisuuden tai historiallisen esimerkin näkökulmasta. Ansio: Huomaa, että klassisissa utopioissa harvoin puhutaan kansalaisvapauksista.
b) Taloudellinen ahdinko johtaa usein vapauden puutteeseen, vaikka lainsäädäntö soisi kansalaisille vapaudet. Vapautta voi edistää lisäämällä koulutusta ja muita resursseja. Kehitysmaissa vallitsee usein diktatuuri.
c) Pohtii kansalaisvapauksien toteutumista Suomessa tai muissa rikkaissa maissa. Huomattavaa: perustuslaki, laillisuusperiaate, kansalaismielipide.
8. Kalle haluaa erota kirkosta ja mennä siviilipalvelukseen. Hänen sukulaisensa ovat aina olleet Suomen valtionkirkon jäseniä, ja isoisä on sotavammainen. Pitäisikö Kallen ottaa huomioon suvun mielipiteet, arvot ja perinne omaa päätöstään tehdessään? Onko suvulla oikeutta vaikuttaa Kallen päätökseen?
Pisteytys:
3p. Vastaaja näkee, että yksilön näkökulmasta muodostuu ongelma, jossa omantunnonvapaus, suvun odotukset ja kulttuuriperinteet kietoutuvat yhteen. Huomaa, että vaikka Kallen pitäisi ottaa muut huomioon, siitä ei muodostu muille oikeutta päättää asiasta Kallen puolesta.
+ Syventely voi käsitellä traditioiden merkitystä yksilön identiteetin kannalta. Voi pohtia kirkon jäsenyyden ja asevelvollisuuden yhteyksiä ja eroja elämänkatsomuksen näkökulmasta. Kysymystä voi käsitellä myös nuoren itsenäistymisen kannalta, esim. oikeutena omiin elämänvalintoihin.
+9. Tiedon vapaa liikkuminen on tärkeä arvo. Ideoita ja ajatuksia lainataan ja saa lainata. Missä kulkee raja sopivan ja luvallisen lainaamisen ja luvattoman kopioinnin välillä? Nykyään ongelma on saanut uuden muodon. Internetistä voi ostaa jopa yliopistollisia opinnäytteitä ja muita vastaavia tekstejä. Kumman on vastuu kyseisissä tapauksissa: myyjän vai ostajan? Kuinka tällainen kaupankäynti heijastaa yhteiskunnan uusia ja muuttuvia arvoja?
Pisteytys:
3p. Hahmottaa selkeästi ongelmat: esim. kysymyksessä 1) rinnastus varkauteen, 2) huijaukseen sekä 3) esim. viittaus menestymisen pakkoon. Käsittelee lyhyesti kaikkia osakysymyksiä.
+ Syventely ja esimerkit: Pohtii vastuuta moraalin ja lain näkökulmasta, huomaa tiedon ja ajatusten olevan erilainen materiaalisen kauppatavaran kanssa, käsittelee kysymystä sekä omistusoikeuksien (esim. patentit) että tiedon vapaan liikkumisen arvon näkökulmasta; tuntee aiheesta käytyä keskustelua; osaa arvioida yhteiskunnan muutosta ja uuden teknologian merkitystä.
+10. Historioitsijat eivät jossittele. Silti on mielenkiintoista pohtia, mitä olisi tapahtunut, jos tärkeitä henkilöitä ei olisi syntynyt tai ei olisi ollut merkittäviä historiallisia murroksia, kuten tieteellis-teknistä vallankumousta, marxilaisuutta, Suomen talvisotaa, freudilaisuutta tai Ranskan suurta vallankumousta.
Valitse henkilö tai ilmiö ja pohdi monipuolisesti arvojen, yhteiskunnan ja historian muutosta edellä mainitusta näkökulmasta.
Pisteytys:
3p. Tehtävä sisältää ajatuskokeen, joka on osin futurologinen. Perushahmotus: tietää
valitsemansa ilmiön perusfaktat ja pystyy esittämään uskottavasti siihen liittyvän ajatuskokeen.
+ Annetun tapauksen laajentaminen ja syventäminen: maailmankatsomuksellinen kokonaisuus, ihmiskuva, maailmankuvat ja niiden historia, historianfilosofinen pohdinta muutosten välttämättömyydestä tai sattumanvaraisuudesta sekä niiden taustalla olevista liikevoimista. Voi myös pohtia, miksi sanotaan, että historioitsijat eivät jossittele?