ET.k99 (Sensorikokouksen jälkeen tehdyt lisäykset kursiivilla)
1. Millainen hyve on rohkeus? Millaisissa kulttuureissa rohkeutta arvostetaan? Valaise asiaa tosiseikkojen avulla.Hyve on yksi kardinaalihyveistä (viisaus, rohkeus, kohtuullisuus, hyväntahtoisuus ja oikeamielisyys). Hyve on hankittu luonteenpiirre, jonka omaaminen tekee ihmisestä hyvän ja onnellisen. Rohkeus tarkoittaa tässä yleensä rohkeutta vaaran edessä, eräänlaista miehuullisuutta. Rohkeus siis tarkoittaa kykyä voittaa pelkonsa, uhmata vaaraa, silloin kun siihen liittyy fyysinen uhka.
Rohkeus kuuluu sotilaan hyveisiin ja rohkeutta korostavatkin sotaisat kulttuurit. Roomalaisten piirissä miehuullinen rohkeus oli tärkeää. Machiavelli korostaa ruhtinaan rohkeuden merkitystä, jos hän aikoo säilyttää valtansa. Useissa kulttuureissa (esim. intiaanikulttuureissa) on rohkeutta vaativia initiaatioriittejä.
Tosiseikkoina voi mainita esimerkkejä historiasta. Oman kulttuurimme piirissä esim. tutkimusmatkailijat ovat olleet rohkeita. Monet urheilulajit vaativat rohkeutta. Sotasankareita arvostetaan edelleen. Terroristit ovat usein rohkeita, samoin rikolliset, mutta heitä ei arvosteta sen vuoksi. Heidän päämääränsä eivät ole hyviä.
Ihminen tulee rohkeaksi, Aristoteleen mukaan, tekemällä rohkeita tekoja. Rohkeuden vastakohta on pelkuruus ja Aristoteleen mukaan myös uhkarohkeus.
Nykyään rohkeuden käsitettä on laajennettu henkiseen suuntaan ja puhutaan esim. kansalaisrohkeudesta, rohkeudesta esittää oma mielipide.
2. Kulttuurin ja kehityksen maailmankomission raportin nimi on "Moninaisuus luovuutemme lähteenä" (UNESCO 1995). Yleensäkin moninaisuuden sanotaan tukevan luovuutta. Pohdi sanonnan osuvuutta ja anna esimerkkejä.
Minkälaisissa olosuhteissa luovuutta esintyy? Esim. muutostilanteissa, joissa yhteiskunnan rakenteet pirstoutuvat. Moninaista postmodernia kulttuuria voi esitellä, tai klassisen Välimeren vilkkaita kauppasuhteita, jotka edesauttoivat tieteitä, taiteita ja filosofiaa.
Käsitystä voi myös kritisoida: yhdenmukaisuuden paineen alla voi syntyä suurta luovaa taidetta.Uutta syntyy vanhaa yhdistelemällä ja uusilla luomuksilla. Avoimuus ja moninaisuus on havaittu taiteessa luovuuden tai ainakin uusien suuntien ja teosten hyväksi lähtökohdaksi. Saman on sanottu pätevän myös tieteeseen. Esimerkkejä löytyy siis taiteesta ja tieteestä. Kulttuurit kohtaavat ja rikastavat toisiaan.
Kulttuurihistoriallisia tietoja on hyvä käyttää, toisaalta nykymaailman monikulttuurisuuskin voi olla lähtökohtana.
3. Tieto ja taito liittyvät läheisesti yhteen. Kumpi on perustavampi ja tärkeämpi ihmisen elämässä? Tarkastele asiaa nyky-yhteiskunnassa selviytymisen kannalta.
Tieto on muotoa "tietää että" tai "tietää kuinka". Taito saattaa olla niin vaistomaista, ettei siihen liity tietoa, kuten oman äidinkielen puhumisen taito.
Nyky-yhteiskunta korostaa tietoa, vrt. informaatioyhteiskunta. Silloin taitojen merkitys vähenee. Ihmiset tietävät enemmän mutta osaavat entistä vähemmän. Nykyajan ihminen kuluttaa ja käyttää enemmän kuin valmistaa itse. Esimerkkejä voi mainita monia. Ennen kuului osata soittaa jotakin instrumenttia, nykyään kuunnellaan CD-levyjä. Oma yhteiskuntamme ei vaadi osaamista samalla tavalla kuin vaikkapa kaksisataa vuotta sitten.
Nykykoulussa toisaalta korostetaan monien taitojen hallintaa: tiedonhallinnan, ajattelun, yhteistyökyvyn, ja viestinnän taitoja.Informaatioyhteiskunnassa vaaditaan myös taitoja, kuten tietokonetta käytettäessä. Nämä taidot ovat tarkkarajaisia ja erikoistuneita. Niitä hallitsevat vain jotkut ja niitä käytetään erityistehtäviä varten. Voi siis sanoa, että taidot ovat edelleen tärkeitä, mutta niiden luonne on muuttunut. Nykyään käyttäminen on helppoa ja tieto on tärkeää. Ennen tietoa ei ollut paljoa, joten kaikkien oli osattava esim. käden taitoja sekä hengissä selviämisen taitoja luonnossa. Nyky-yhteiskunta vaatii ammatissa ja erikoistehtävissä tarvittavia taitoja, joidenka tarve muuttuu koko ajan nopeasti.
4. Onko mahdollista perustaa kokonainen elämänkatsomus taiteen ja sen periaatteiden varaan? Millainen maailmasta tulisi jos vastataan myönteisesti?
Vastaukselle antaa runkoa elämänkatsomuksen osa-alueiden soveltaminen taiteeseen: miten taide muokkaa maailmankuvaamme? Miten luotettavaa tietoa taide antaa? Miten taide välittää arvoja/vaikutaa niihin?
Mitkä tahansa perustellut taiteen määritelmät käyvät. Vastauksen alussa pitäisi hahmotella elämänkatsomuksia, jotka perustuvat jollekin taiteen lajille: pop-taide, kansallissosialistinen taide, sosialistinen realismi, punk-elämäntapa jne.
Mitä tämä merkitsisi yksilölle, mitä yhteisön kannalta?Kysymys "millainen maailmasta tulisi?" voi viitata yksilön omaan kokemuspiiriin tai yhteiskuntaan. Esim. moderniin taiteeseen perustuva yksilöllinen elämänkatsomus antaisi yksilön todellisuudelle uutta etsivän, makua, pukeutumista, elinympäristön viihtyvyyttä ja elämän harmoniaa korostavan sävyn. Esimerkkejä voi antaa musiikin, kuvataiteiden, arkkitehtuurin, kirjallisuuden, elokuvan ym. piiristä.
Hyviin pisteisiin vaaditaan sen pohtiminen, onko edes mahdollista perustaa elämänkatsomustaan taiteelle..
5. Opetushallituksen pääjohtaja Jukka Sarjala sanoi Suomen Tammi -kulttuuriperintöhankkeen avajaisissa: "Kulttuuriperinteet ovat sivistyksen itseisarvoja. Vaikka hyödyn merkitystä ei sivistyksen yhteydessä saa korostaa on tunnustettava myös tosiasia, että kulttuuriperinteen tuntemus on hyödyksi kansainvälisessä kanssakäymisessä. Hyvän elämän perusteisiin kuuluu omien juurien tunteminen, kulttuuriperinteen vaaliminen." Erittele kulttuuriperinnön merkitystä hyvälle elämälle erityisesti elämänkatsomuksen muodostuksen kannalta.
Kulttuuriin pelkistetymmässä muodossa kuuluvat yhteiskunnan arvot, symbolit, rituaalit ja instituutiot. Me synnymme johonkin katsomuskulttuuriin esim. globaalin kehityksen suhteen, eurooppalaisittain, kansallisesti, alueellisesti ja vihdoin sukuun sekä perheeseen. Kulttuuri antaa identiteetin, hyvän elämän kriteerit ja toisaalta välineitä toteuttaa niitä. On tärkeää huomata hyvän elämän sidos kulttuuriseen aikaan ja paikkaan.
Kulttuuriperintö vaikuttaa taloudellisiin päätöksiin ja saavutuksiin. Taloudellinen toiminta saattaa rajoittaa tai vahvistaa kulttuurin eri osa-alueita.
Hyviin pisteisiin vaaditaan myös kriittinen näkökulma perinteisiin: onko esim. tyttöjen ympärileikkaus perinteenä arvokas? Sitaatissa mainitun erottelun (kulttuuri itseisarvona vai välinearvona) pohtiminen on plussaa.
6. Kuinka kansalaiset voivat harjoittaa yhteiskuntakritiikkiä?
Erilaisissa yhteiskunnissa vaikuttamisen mahdollisuudet ovat erilaisia. Avoimessa yhteiskunnassa kansalaisten sallitaan arvostella olemassa olevia oloja, ja tämän arvostelun katsotaan parantavan yhteiskuntaa. Edustuksellisissa demokratioissa voi yhteiskuntakritiikkiä harjoittaa esim. äänestämällä.
Valppaat kansalaiset keskustelevat keskenään epäkohdista, mutta tällainen yhteiskuntakritiikki ei tavoita niin monia henkilöitä kuin kirjallisessa muodossa esitetty. Lehtien yleisönosastot tarjoavat oivan väylän yhteiskuntakritiikille. Byrokraateille, poliitikoille, muissa johtavissa asemissa oleville samoin kuin erilaisille vastuuhenkilöille voidaan aina antaa palautetta, joko suullista tai kirjallista, heidän toiminnastaan.
Tavallinenkin kansalainen voi tarjota kriittisiä artikkeleita lehdille julkaistavaksi, tai jopa kirjoittaa kirjan jostakin epäkohdasta. Elleivät kustantamot huoli sitä julkaistavaksi, voidaan turvautua omakustanteeseen. Nykyisin myös sähköposti ja Internet toimivat kritiikin käytettävissä olevina välineinä. Mielenosoituksia erilaisista asioista voidaan järjestää. Yksilö voi toimia aktiivisesti erilaisissa järjestöissä. Kansalainen voi myös kuulua kansainvälisiin yhteiskuntakriittisiin järjestöihin ja voi kirjoittaa kirjelmiä erilaisille kansainvälisille elimille, kuten ihmisoikeusjärjestöille. Mahdollisuuksia on periaatteessa monia, joskin käytäntö voi tarjota hankaluuksia.
Hyvässä vastauksessa pohditaan myös laittomien vaikuttamistapojen mahdollista oikeutusta, esim. kansalaistottelemattomuuden ja terrorismin.
Myös kaupallisia kritisointimahdollisuuksia (ostoboikotteja, lumutuotteiden valitsemista yms.) voi käsitellä.7. Maailmassa on puoli miljardia lukutaidotonta naista, joista melkein kaikki elävät Afrikan, Arabimaiden sekä Itä- ja Etelä-Aasian kehitysmaiden maaseudulla, alueilla, joilla naisten lukutaidottomuus on yli 60%. Pohdi tekijöitä, jotka ovat aiheuttaneet tämän.
Ns. moderneissa yhteiskunnissa on luovuttu ns. heimokantaisten yhteiskuntien sukupuolijärjestelmästä, jossa naiset ovat miesten (isän, veljen, aviomiehen) holhouksen alla. Tämän vuoksi naisen asema on huomattavasti parantunut.
Traditionaalisissa yhteiskunnissa kulttuuri, uskonto ja perinne määräävät sukupuoliroolit. Useissa kulttuureissa naisen asema on tiukasti sidottu miehen asemaan. Tehtävässä luetelluille alueilla usein vain ylä- ja keskiluokan naisia kannustetaan koulutukseen, siitäkin huolimatta, että valtioiden ilmaistuina tavoitteina on ilmainen ja pakollinen peruskoulutus kaikille. Lukutaitoisten naisten suhteellinen osuus ei ole mekaanisesti riippuvainen valtion kansantuotteesta. Tämä korostaa kulttuurin merkitystä.
Lukutaitoisuuteen vaikuttavat naisten taloudellinen itsenäisyys (esim. perintöoikeussäädökset) ja oikeus koulutukseen.
Linkki inhimillisen kehityksen artikkeliin ASP-koulujen sivuille
8. Oletetaan että kolme ihmistä keskustelee päätöksestään ryhtyä kasvissyöjäksi. Yhden perustelu viittaa uskontoon, toisen etiikkaan ja kolmannen elämänkatsomukseen. Millaisia nämä perusteet voisivat olla? Voimmeko panna perusteet järjestykseen niiden pätevyyden ja ymmärrettävyyden perusteella.
Uskonnolliset perusteet liittyvät uskontojen oppiin. Mainitaan esim. hindulaisuus ja selostetaan siihen kuuluvia oppeja. Myös uususkontojen (New Age) ajattelutapaa voi esitellä. Uskonnolliset perusteet ovat oman laatuisiaan ja niiden vaikuttavuus rajoittuu vain uskon kannattajiin. Muille perusteet eivät ole vakuuttavia.
Eettiset perusteet voivat viitata eläinten oikeuksiin ja niiden hyvinvointiin. Utilitaristi voi viitata lihansyönnin yleistä hyvää vähentävään vaikutukseen. Eettiset perustelut pyrkivät olemaan yleispäteviä ja näin sitomaan kaikkia ihmisiä. Näiden perustelun ymmärrettävyys ei aina ole selvä, sillä jos ihmiset eivät osaa ajatella eläinten oikeuksia, niihin vetoaminen ei selvitä asiaa. Etiikan kieli vaihtelee kulttuurista ja ajanjaksosta toiseen.
Elämänkatsomus voi olla lihansyönnin vastainen, vaikka se ei olisi etiikka- eikä uskontoperusteinen. Hyvään elämään kuuluu vegetarismi. Ei ole mitään syytä luopua siitä, koska ihminen elää hyvin ja sopusoinnussa luonnon kanssa ilman sitä.
Pätevyyden kannalta eettiset perusteet ovat ehkä vahvimmat, jos ajatellaan järjen avulla. Uskonnolliset perusteet ovat vahvimmat tunnepuolella. Elämänkatsomus vetoaa omaan itseen ja omaan ryhmään, jossa sen sitovuus voi olla hyvin suuri.
Etiikan pitäisi olla ymmärrettävää, vaikka asian viestittäminen muille ei ole aina helppoa. Uskonnon ymmärrettävyys on usein huono ja tämä on johtanut vainoihin ja sotiin historian aikana. Elämänkatsomukset saattavat olla muille vaikeasti ymmärrettäviä, saatanapalvojat esimerkkeinä.
Hyvässä vastauksessa pohditaan myös uskonnon, etiikan ja elämänkatsomuksen käsitteiden suhdetta.
9. Inhimillisen kehityksen kansainvälisessä mittarissa yhtenä tekijänä on internet-yhteyksien määrä asukasta kohden. Pohdi sähköisen verkottumisen merkitystä yhteiskunnallisen tasa-arvon kannalta.
Vastauksen alussa voidaan selvitellä Internet-tekniikkaa ja verkottumisen luonnetta yleensä. Tämän jälkeen tutkittavia kysymyksiä ovat mm. seuraavat: Mitä yhteiskunnallisella tasa-arvolla ymmärretään? Millainen on sähköisesti verkottunut yhteiskunta? Lisääkö verkottuminen sellaisenaan yhteiskunnallista tasa-arvoa? Vai jakaako se yhteiskunnan jyrkemmin kahtia? Miten tulee tilanne olemaan verkottumattoman vähemmistön kannalta, silloin kun verkottuminen on edistynyt yli kriittisen pisteen (=useammat mukana kuin ei mukana)? Voiko verkottumatta pärjätä? Voidaanko yksilöitä vaatia verkottumaan?
Sukupolvien välistä kuilua (ikäsyrjintää), alueellista tasa-arvoa sekä kansallisesti että globaalisesti on hyvä käsitellä, samoin etätyöskentelyä ja etäopiskelua (parempi saavutettavuus, mutta ihmissuhteiden katoaminen).
Hyvässä vastauksessa pohditaan, miten tärkeä inhimillisen kehityksen mittari internet-yhteyksien määrä on.
Linkki inhimillisen kehityksen artikkeliin ASP-koulujen sivuille
*10. Valtioneuvosto asetti syksyllä 1998 komitean valmistelemaan ehdotusta uudeksi uskonnonvapauslainsäädännöksi. Uudistamistyön tarkoituksena on korvata voimassa oleva, vuonna 1922 säädetty uskonnonvapauslaki. Uskonnonvapauslainsäädäntöä tullaan tarkastelemaan mm. suhteessa hallitusmuodon uudistettuihin perusoikeussäännöksiin ja kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Esitä pääpiirteittäin Suomen uskonnonvapausperiaatteet ja pohdi uudistustyön tarvetta yksilön uskonnonvapauden kannalta.
Ensinnäkin vastaus edellyttää suomalaisten uskonnonvapausperiaatteiden tuntemusta: vapaus harjoittaa ja olla harjoittamatta uskontoa, vapaus liittyä uskontokuntaan ja erota siitä.
Vastaaja voi tarkastella muutostarvetta omien esimerkkien kannalta tai tehtävänannossa mainittujen perusoikeussäädösten ja kv-sopimusten kannalta. Perustuslakiinhan tuli määritelmä omantunnonvapaudesta ja Lapsen oikeuksien sopimuksessa annetaan lapsille lisää myös katsomuksellisia oikeuksia. Yksilön kannalta merkittäviä seikkoja ovat ensinnäkin ns. negatiiviset vapausoikeudet eli oikeus olla osallistumatta omantunnon vastaiseen toimintaan. Toiseksi ns. positiiviset vapausoikeudet eli oikeus oman uskonnon tai katsomuksen harjoittamiseen ja oppimiseen.
Esimerkit nykyajasta (esim. ET-opiskelijoiden oikeuksista tai niiden puuttumisesta) ovat hyviä.Valtionkirkon aseman pohdinta ja historialliset esimerkit antavat vastaukselle lisäperustaa samoin kuin katsomusvapauden merkityksen katsomuksellinen pohdinta.
Lisäpisteitä saa vertailusta muiden maiden katsomusvapaustilanteisiin.Komiteatyöskentelyn ja lakitiedon runsasta tietoaineistoa ei tarvita.