Elämänkatsomustieto

1. Suomalaisen yhteiskunnan sosiaalipolitiikka takaa perustarpeiden tyydyttämisen. Mitkä ovat ihmisen perustarpeet? Kuka määrittelee ne ja millä perusteella?

3p. vastaaja mainitsee tarpeita: suoja, lämpö, ravinto jne. ja esittelee yhden perustellun tavan määritellä niitä. Tyypillisesti ne määritellään lainsäädännöllisesti ja kansainvälisissä sopimuksissa (eduskunta määrittelee sille annetulla vallalla.)

lisäpisteet: tarpeet  voidaan johdella tieteellisesti ihmisluonnosta, ne voidaan määritellä historiallisesti tai eettisesti ja määrittää sopimuksellisesti lainsäädännössä ja kansainvälisissä sopimuksissa, tarpeen käsitteen pohtiminen (esim. tarpeen ja halun erottelu).

Ansio on, jos vastaaja osaa kytkeä vastauksensa teoreettiseen kehikkoon. Esim. Maslown tarvehierarkian pohjalta voi rakentua hyvä vastaus.

2. Pohdi optimismia, pessimismiä ja realismia elämänasenteina.

3p. Vastaaja määrittelee lyhyesti ja kohtuullisen järkevästi nämä elämänasenteet ja erittelee niiden suhteita. Esimerkkejä on hyvä antaa.

lisäpisteet: näihin asenteisiin liittyvien perinteiden esittely (esim. valistus, Schopenhauer) omakohtaisen kriittisen pohdinnan syventäminen.

3. Mainitse kaksi henkilöä, jotka ovat merkitsevästi vaikuttaneet eurooppalaisen maailmankuvan muotoutumiseen. Kuvaile heidän elämäntyötään ja perustele valintasi.

3p. vastaaja mainitsee kaksi tyypillistä henkilöä ja kuvaa lyhyesti heidän merkitystään.

Lisäpisteet: Hyvä vastaus on sellainen joka vakuuttaa henkilön tärkeydestä. Jäsennelty rakenne on esim. sellainen, jossa esiteltyjen henkilöiden välillä on jokin vaikutusyhteys.

4. Evoluutioteorian ja kreationismin välinen suhde tieteelliseltä ja elämänkatsomukselliselta kannalta 

3p. vastaaja tunnistaa kysymyksessä mainitut neljä elementtiä ja osaa asettaa ne johonkin mielekkääseen suhteeseen keskenään. Hän osaa lyhyesti kuvata evoluutioteorian ja kreationismin tunnusmerkit ja kuvata näiden suhdetta tieteelliseen selittämiseen. Osaa arvioida näiden kahden tieteellistä pätevyyttä ja niiden vaikutusta elämänkatsomuksiin.

 lisäpisteet: edellisten syventäminen, esim. pohditaan kreationismin suhdetta muihin raamatuntulkintoihin. pohtii kriittisesti evoluutioteoriaa.   

5. Kuvaile Suomen muuttumista monikulttuuriseksi yhteiskunnaksi ja pohdi muutoksen eri seurauksia.

3p. antaa esimerkkejä (uusista) suomalaisista vähemmistöistä ja vähemmistökulttuureista sekä pohtii muutoksen  seurauksia esim. konfliktin tai kulttuurin rikastumisen kannalta.

Syventelyä on eri dimensioiden (kuten talouden, työllisyyden, kulttuurien moninaisuuden, ruoka- ja musiikkikulttuurin) esittely sekä vähemmistön ja monikulttuurisuuden käsitteiden pohdinta. Hyvää syventelyä on myös sen pohtiminen, onko Suomessa ennen todella ollut yhtenäiskulttuuri (Viipuri, Helsinki, pohjoiskalotti).

6. Monumentit ovat muistomerkkejä, jotka myöhemmät sukupolvet ovat tehneet yksilöistä, ryhmistä, tapahtumista ja ihanteista. Pohdi jommankumman kuvan esittämän muistomerkin kuvakieltä ja merkitystä.

3p. vastaaja kertoo osuvasti jommankumman muistomerkin kuvakielestä (esim. molemmat edustavat realismin perinnettä) sekä kulttuurisesta tai yhteiskunnallisesta merkityksestä (kolmeen pisteeseen riittää esim. sen selvittely, miksi muistomerkkejä pystytetään.)

Lisäpisteet monipuolisuudesta ja asiantuntevuudesta. Muistin ja muistomerkin / historian suhteen pohtiminen yleisesti ja/tai. ( On hyvä että joku muistuttaa rauhan tärkeydestä tai muistamme Suomen aseman Venäjän vallan alla.) Silkasta paikallistuntemuksesta ei saa lisäpisteitä, mutta kulttuurihistoriallisten yhteyksien erittely on hyväksi.

(Maailmanrauha-patsas saatiin Neuvostoliitosta 1990 ja siitä on muodostunut suomettumisen reliikki, ks. , "Hakaniemi poliittisen toiminnan näyttämönä", tekstin toisessa kappaleessa. Aleksanteri II:n muistomerkki pystytettiin Helsingin keskeisimmälle paikalle sortokauden aikana muistomerkiksi aiemmalle suuriruhtinaalle, jonka aikana Suomi oli saanut lisää oikeuksia. Ks. tarkemmin 8-luokkalaisen Kimmo Heiskasen sivu patsaasta tai Helsingin kaupungin Senaatintoria esittelevä sivu. )

7. Pohdi miten ateismi ja agnostismi eroavat toisistaan.

3p. käsitteiden vertaileva määrittely

lisäpisteitä esimerkiksi ateismin lajien erittelystä (esim. vahva ja heikko ateismi) sekä edustajien tuntemuksesta (Freud, Marx, Hume, Kropotkin, Feuerbach) sekä todistuksen taakan pohtimisesta. Hyvä vastaaja ymmärtää että agnostisismin ja ateismin välinen ero ei ole selvärajainen. Suomalaisen ateismin ja sekulaarihumanismin esittely on yksi syventelyvaihtoehto.

(Ateismista ks. esim. Tampereen vapaa-ajattelijoiden Pakanasanomista artikkeli "Mitä ateismi on?")

8. Elämme pitkälle teknistyneessä yhteiskunnassa. Onko teknologia välttämätön ihmisen hyvinvoinnille ja onnellisuudelle vai voisimmeko tulla toimeen nykyistä vähemmällä teknologialla?

3p. Osaa nähdä eriasteisen teknologian ja elämäntavan suhteen (esim. ns. luonnonmukainen elämäntapa vs. teknologinen nyky-yhteiskunta). Tietty teknologia mahdollistaa tietynlaisen elämäntavan ja toisaalta sitä ei voi päästä pakoon. Kolmeen pisteeseen ei riitä erillisten esimerkkien luetteleminen.

Lisäpisteitä esim. kun antaa esimerkkejä teknologiariippuvuudesta tai kuvaa pyrkimystä teknologiasta vapaaseen elämäntapaan. Teknologian eri muotojen välttämättömyyden pohdinta. Onnellisuuden ja hyvinvoinnin käsitteitten pohtiminen.  

9. Yksi kulutusyhteiskunnan tunnuslauseista on: ”Mitä enemmän ostat sitä enemmän säästät”. Pekka menee pizzeriaan ostaakseen yhden pizzan. Myyjä mainostaa, että Pekka voi säästää ostamalla kaksi pizzaa, jolloin hän saa vielä kolmannen pizzan mukaansa ilmaiseksi. Jos Pekka tässä tilanteessa ostaa kaksi pizzaa, kuinka hän voi perustella ostopäätöksensä muutosta? Säästääkö Pekka?

3p. vastaaja huomaa, että ostopäätös on perusteltu vain, jos kaikille kolmelle pizzalle on käyttöä. Pekka voi esim. pakastaa osan tai myydä ystävilleen. Pekalta menee rahaa enemmän, joten hän ei säästä. Toisaalta hän saa suhteessa enemmän pizzaa ja säästää. Ostamisen, säästämisen ja kuluttamisen suhdetta pitää pohtia.

Lisäpisteitä: Säästäminen hyveenä, kuluttaminen hyveenä nyky-yhteiskunnassa.
Mahdollista myös kulutusyhteiskunnan ahneuteen viettelevän retoriikan pohtiminen. Lisäpisteitä myös osuvista lisäesimerkeistä.

10+ Yhteiskunnan erilaiset laitokset ja järjestelmät vaikuttavat maailmakuvamme syntyyn ja muokkaavat näkemyksiämme jatkuvasti. Mitä nämä laitokset ja järjestelmät ovat? Millä tavalla ne vaikuttavat maailmankuvamme muotoutumiseen?

3p. - vastaaja esittelee kolme erilaista laitosta tai järjestelmää ( esim. koti, koulu, oikeuslaitos, järjestysvalta, demokratia, globaali talousjärjestelmä, kirkko, media, tiede, etc.) ja kertoo niiden vaikutuksesta maailmankuvan muodostumiseen tai vertailee kriittisesti kahden laitoksen vaikutusta maailmankuvamme muodostumiseen.

Vastauksen syventämistä voisi olla vaikka laitoksen ja järjestelmän käsitteiden pohtiminen. (järjestelmä vaikuttaa piilotetummin kuin laitos. tms. ) Maailmankuvan käsitteen syventäminen. Uskon ja tiedon välisen suhteen pohtiminen maailmankuvan ja maailmankatsomuksen kannalta katsottuna.