ET syksy 2002

1. Omien tekojen seurausten ymmärtäminen ihmisen henkisen kypsyyden mittana

3p. Vastaaja antaa järkevän määritelmän henkiselle kypsyydelle. Henkiseen kypsyyteen kuuluu se, että ymmärtää omilla teoilla olevan seurauksia muille ihmisille ja itselle. Ymmärtää, että tekojen seurausten ymmärtäminen on vain yksi henkisen kypsyyden osa-alue.

Lisäpisteitä: Osaa syvennellä esim. itsetuntemuksen, empatian kyvyn ja henkisen kypsyyden suhdetta. Huomaa, että osa teon seurauksista on tahallisia ja osa tahattomia ja ymmärtää vastuun rajat; ennakoimattomista seurauksista ei tarvitse kantaa vastuuta. Osuvat esimerkit ovat hyviä osoituksia asian ymmärtämisestä.

2. Onko toisen puolesta uhrautuminen nykymaailmassa suositeltavaa, vai voiko sitä jopa vaatia?

3p. Ymmärtää altruismin ja egoismin välisen eron ja viittaa jollakin tavalla järkevään oman elämän suunnitteluun eli siihen että jokaisella on oikeus ajaa myös omaan etuaan. Ihmistä ei voi velvoittaa uhrautumaan, vaikka sitä pidetään usein eettisesti ansiokkaana.  

Lisäpisteitä: Kristillisessä perinteessä korostettiin marttyyriyttä ja uhrimielisyyttä. Toisaalta jotkut ammatit asettavat tiettyjä velvollisuuksia ja lisäksi lähisukulaisten kesken voidaan vaatia suurempaa uhrautuvaisuutta.

3. Valintaa aineen ja hengen ensisijaisuuden välillä on pidetty katsomuksellisena perusjakona. Mitä katsomuksellisia seurauksia valinnasta on?

3p. Osoittaa tietävänsä, mitä katsomuksellisuus on ja miten ko. valinta liittyy maailmankuvaan, arvoihin tai tieto-oppiin. Antaa jonkin käytännön esimerkin.

Lsiäpisteitä: Erittelee tarkemmin millaisiin katsomuksellisiin ratkaisuihin hengen/aineen valitseminen johtaa, esim. uskonnollisuus/naturalismi. Syventelynä voisi olla, johtaako eri valinta välttämättä esim. erilaisiin eettisiin käsityksiin. Voi myös miettiä, onko ko. jaottelu tai valinta mielekäs. Huippupisteisiin vaaditaan, että vastaaja pystyy osoittamaan hyvin valittujen todellisten esimerkkien kautta millä eri tavoilla valinnat näkyvät.

4. Alla on osa taiteilija Teemu Mäen öljyvärimaalauksesta "The Happiest Painting Possible". Pohdi, voiko taide ennustaa tulevaisuutta. (kuva puuttuu)

Teemu Mäki, The Happiest Painting Possible, 1999-2000

3p. Osaa esittää järkevän määritelmän, mitä ennustaminen on, ja sen pohjalta vertailla, miten taide voisi ennustaa verrattuna johonkin muuhun esim. uskontoon ja tieteeseen.

Lisäpisteitä saa, jos osaa erotella erilaisia teoksia ja eri tyyppistä ennustamista. Esimerkiksi sci-fi-teokset luovat tietoisesti tulevaisuuden mahdollisia maailmoja. Toisaalta taiteellinen herkkyys saattaa poimia aikakauden ilmapiiristä asioita, jotka näkyvät selvästi vasta myöhemmin. Täysiin pisteisiin vaaditaan sen pohtiminen onko tämä Mäen maalaus ennustanut tulevaisuutta.

5. Mitä valta on? Kenellä Suomessa on valtaa?

3p. Osaa määritellä vallan jollain tavalla (esim. A saa B:n toimimaan tavalla, jolla tämä ei muuten toimisi) ja osaa erotella jollain tavalla erilaisia vallan tyyppejä ("viralliset" lainsäädäntövalta ym., asiantuntijavalta, taloudellinen valta, pakkovalta) todellisten suomalaisten esimerkkien avulla.

Lisäpisteitä saa valtakäsitteen syvällisemmällä analyysillä ja osuvilla esimerkeillä. Myös historiallinen vertailu on ansio.

Vallasta lisää ks. http://www.helsinki.fi/~arniemin/gradu4.htm

6. Usein sanotaan, etteivät demokraattiset valtiot sodi keskenään. Toisaalta demokratiat ovat olleet hyvinkin usein mukana sodissa. Pohdi kysymystä, ryhtyvätkö demokraattiset valtiot sotaan vain pakotettuina.  

3p. Vastaaja osoittaa ymmärtävänsä että sotia ovat käyneet kaikenlaisia yhteiskunnallisia järjestelmiä noudattaneet valtiot. Toisaalta totalitaaristen valtioiden on helpompaa käynnistää sota kuin demokraattisten. Demokratiassa hallinto on vastuussa kansalaisilleen. Jokin osuva todellinen esimerkki vaaditaan.

Lisäpisteitä saa, jos osaa problematisoida "demokraattisen valtion" käsitettä. Jos demokraattisen valtion hallitsijat ovatkin vastuussa omille kansalaisilleen, ovatko he vastuussa muillekin? Onko niin, että jos demokraattiselle valtiolle on edullista käydä sotaa esim. taloudellisista syistä, se saattaa sitä käydä? Hyvää syventelyä on pohtia, johtuuko rauha demokraattisuudesta ja hyvinvoinnista vai demokratia ja hyvinvointi rauhasta. Pohtia voi myös sitä, mitä "pakotettuina" tarkoittaa.

7. Kolminaisuusoppi kristinuskossa

3p. Vastaaja tietää, että Isä, Poika, Pyhä Henki muodostavat pyhän kolminaisuuden, joka on yksi jumala ja kolme persoonaa. Jollain esimerkillä vastaaja osoittaa, miten kolminaisuus näkyy kristinuskossa.

Syventelyä voi olla vertailu kristinuskon ja islamin välillä, esim. monoteismin käsitteen ymmärtämisessä. Onko kristinusko monoteistinen uskonto? Erityisansio on jos osaa esitellä kolminaisuusopin syntyä ja eroa juutalaisuudesta. Lisäansio on tuoda esiin eri persoonien funktioita. Teologit yleensä myöntävät, ettei kolminaisuusoppia sellaisena kuin se dogmatiikassa esitetään löydy suoraan Raamatusta.

8. UNESCOn maailmanperintösopimus täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Suomessa maailmanperintöluetteloon kuuluvat Vanha Rauma, Petäjäveden puukirkko, Verlan tehdasyhteisö, Sammallahdenmäen pronssikautinen hautausmaa sekä Suomenlinna (kuva alla). Pohdi ja erittele, mikä tekee maailman kulttuuri- ja luonnonperinnöstä arvokasta.

3p. Vastaaja kykenee erittelemään joitain kulttuuri- ja luonnonperintöön liittyviä arvoja (esim. historiallisia, tieteellisiä, esteettisiä) ja ymmärtämään ne kohteiden säilyttämisen perusteina. Kohteet ovat korvamaton lähde menneisyyden tutkimiselle ja samalla oman identiteettimme perusta.

Lisäpisteitä saa, jos erittelee erityyppisiä maailmanperintökohteita ja pohtii miksi ne ovat arvokkaita. 

9. Fantasiakirjallisuus ja -elokuva ovat nykyisin suuressa suosiossa. Erittele niiden suosion syitä.

3p. Osaa jollain tavalla rajata fantasian ja antaa esimerkkejä suosituista fantasiakirjoista tai -elokuvista. Vastaaja esittää jonkin hyvin perustellun syyn niiden suosiolle, liittäen ne juuri tähän aikaan ja yhteiskuntaan. Syitä voivat olla esim. se, että nykyajasta tuntuu puuttuvan elämän jännitys, suuret ristiriidat ja intohimot, elämää suuremmat tavoitteet sekä hyvän ja pahan selvä erottuminen.

Lisäpisteitä voi saada, jos analysoi syvemmin ihmisten tarvetta fantasiaan: onko ihmisillä tarve paeta liian rationaalista nykymaailmaa? Onko sadut ja myytit unohdettu? Ansio on, jos osaa erotella sci-fin fantasiasta ja eri fantasiagenrejä sekä pohtia niiden suosiota eri maissa. Larppaajat ja roolipelaajat voi liittää vastaukseen.

 Mielenkiintoinen esimerkki on uskonnollinen kirjallisuus, jossa esiintyy fantastisia elementtejä, mutta niitä pidetään tosina.

Nettisivulla http://www.saunalahti.fi/~lpsf/fantasia.htm sanotaan fantasiasta:

"Spekulatiiviselle kirjallisuudelle on ominaista, että se poikkeaa jollakin olennaisella tavalla vallitsevasta todellisuudesta nyt tai historiallisessa menneisyydessä. Science fiction selittää tämän eroavaisuuden rationaalisin keinoin, kirjoittamisajankohtansa tieteistä, tietämyksestä ja tunnetuista lainalaisuuksista johtamalla, kun taas fantasia hyväksyy yliluonnolliset selitykset.

+10. Ihmisen elämänkaaressa on nähtävissä ratkaisuhetkiä. Ne ovat elämänvalintoja, jotka määräävät ihmisen tulevaisuutta ja joiden vaikutuksia on vaikea perua. Anna esimerkkejä tällaisista valinnoista. Missä määrin ihminen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa elämänsä kulkuun?

 3p. Antaa muutaman osuvan esimerkin ratkaisevista valinnoista (uravalinta, naimisiin meneminen tms.) ja osaa alustavasti erotella tekijöitä, jotka rajaavat yksilön vaikutusmahdollisuuksia (sosiaalinen ja taloudellinen tausta, geeniperintö jne.)

Syventelynä voisi olla sen pohtiminen, miten pitkälle näitä ratkaisevia valintoja tehdessään voi tietää niiden seurauksista ja toisaalta, kuinka paljon muiden tekemät valinnat sekä muut itsestä riippumattomat tekijät vaikuttavat. Sattuman osuuden pohtiminen.Tieto erilaisista tutkimustuloksista, esimerkiksi  sosiaalisen taustan vaikutuksesta on erinomainen lisä.

Syventelyä voi olla myös sen pohtiminen, minkälaisia erityyppisiä valintatilanteita ihminen elämänsä aikana voi kohdata. Esim. valittavissa olevien vaihtoehtojen suhde yksilön elämälleen asettamiin päämääriin, tilanne, jossa valittavissa on ainoastaan huonoja vaihtoehtoja (osuvat esimerkit ovat hyviä).

Kysymystä voi tarkastella esimerkiksi eksistentialistisen filosofian näkökulmasta.