FILO KEVÄT 2005

 

1. Hyveet etiikan perustana.

3p. Vastaaja tietää, että hyveet ovat hyvää elämää itselle ja muille tuottavia hankittuja luonteenpiirteitä, sekä käsittää, että hyve-etiikka määritellään hyveiden avulla. Mainitsee esim Aristoteleen keskimääräisteorian tai kertoo kardinaalihyveistä.

- Lisäpisteitä syventävästä analyysistä ja esim. vertailusta velvollisuus- ja seurausetiikkaan. Eri hyveteorioiden, mm. nykyisen hyvekeskustelun tuntemus on plussaa.

 

2. Tiukan determinismin mukaan kaikki maailman tapahtumat ovat tiettyjen syiden määräämiä. Pohdi tällaisen tieteenfilosofisen teorian pätevyyttä ja suhdetta tulevaisuuden ennustamiseen.

 

3 p.  Ymmärtää determinismin ongelman eli nostaa esiin sattuman ja vapaa tahdon ongelmat; Liittää determinismin tieteenfilosofiaan ja pohtii jollain tavalla tämän teorian pätevyyttä tulevaisuuden ennustamisessa.

- Lisäpisteitä kausaalisen determinismin syventelystä, sekä episteemisen ja ontologisen determinismin erottamisesta ja syventävästä tieteenfilosofisesta analyysistä. Tieteen ja filosofian historian esimerkit ovat lisäansio.

 

3. "Nöyristelyn ja turvallisuuhakuisuudentilalle Wuori ottaisi koska vain terveen kansalaistottelemattomuuden. Sen koko ideahan on juuri lain ja moraalin vastaamattomuudessa.  Jos tiukka lain noudattaminen johtaa moraalisesti kestämättömään lopputulokseen, niin silloin jokaisen velvollisuus on olla noudattamatta lakia."  (Matti Wuoren haastattelu, Helsingin Sanomien Nyt -liite, 32/2004)

Pohdi valtion lakien ja moraalin suhdetta  filosofisena ongelmana.

 

3p. Vastaaja hahmottaa lain ja moraalin eron ja suhteen. Ymmärtää, että lain ja moraalin alat eivät lankea yksiin.

- Lisäpisteitä esim. kansalaistottelemattomuuden käsitteen analyysistä, anarkismin näkökulman huomioimisesta, sen oivaltamisesta, että laki on vallankäytön tulosta. Hyvät esimerkit tilanteesta, jossa lakien noudattaminen on “moraalisesti kestämätöntä” ovat plussaa, samoin Wuoren väitteiden kriittinen arvioiminen. Demokraattisesti laadittujen lakien ja muiden yhteiskuntajärjestelmien lakien suhdetta on hyvä pohtia. Luonnonoikeuden ja positiivisen oikeuden erottaminen on plussaa.

 

4.

 Uutislehti 100.  25.3.2004

Pohdi Punasulka -sarjakuvan perusteella arkikokemuksen ja tieteellisten teorioiden välistä suhdetta.

 

 

3p.  Vastaaja osaa luonnehtia tieteellistä tietoa ja erottaa sen arkitiedosta, osaa luonnehtia tieteellisille teorioille ja arkisille näkemyksille asetettuja erilaisia perusteluvaateita.

Syventely: Tieteen rajojen ja selitysvoiman pohtiminen (esim. subjektiivisen kokemuksen luonne). Uskomuksen ja tiedon käsitteiden analyysi on plussaa. Tieteen luonteen tarkempi esittely, esim. tieteen kriteerit ja totuusteoriat.

 

 

5. Valitse kaksi filosofia ja vertaile heidän teorioitaan maailman rakenteesta.

 

3p. Vastaaja esittelee perustasolla kahden filosofin (mielellään erilaista) metafyysistä teoriaa , esim. Descartesin ja Platonin

- Lisäpisteitä tarkemmasta ja syvemmästä analyysistä ja vertailusta. Useamman filosofin esittely ei sinällään tuo lisäpisteitä.

 

6+. Suomessa on muihin kehittyneisiin maihin verrattuna pienet tuloerot. Usein ajatellaan, että tuloeroja tarvitaan taloudellisen kasvun kannustimeksi. Pitäisikö tuloeroja pyrkiä edelleen kaventamaan tasa-arvon nimissä vaikka taloudellinen kasvu vaarantuisi, vai olisiko perusteltavissa että taloudellisen kasvun takaamiseksi tuloerojen sallitaan kasvaa? Pohdi asiaa filosofisesti.                      

 

3p. Vastaaja käyttää filosofisia käsitteitä kuten oikeudet, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus, tai jotain filosofista teoriaa, esim. Rawlsia tai utilitarismia.¨’

- Lisäpisteitä esim. useampien teorioiden vertailusta, esitetyn mallin kriittisestä arvioinnista sekä tasa-arvon käsitteen tarkemmasta analyysistä (lähtötilanteen ja lopputuloksen). Lisäpisteitä myös siitä, että opiskelija pohtii analyyttisesti, mitä talouskasvu on, talouskasvun oikeutusta, onko talous luonnonilmiöön rinnastuva, jne.