Filosofian vastausanalyysit (Sensorikokouksen 22.3. 1999 jälkeiset lisäykset kursiivilla)
FILO.k991. Useat filosofit erottavat arvot ja tosiasiat. Mikä filosofinen ongelma liittyy tähän erotteluun?
- 3 p. kun ymmärtää ja selittää, mistä on kyse
Filosofinen ongelma on siinä, että arvot ja tosiasiat tuntuvat olevan riippumattomat toisistaan. Tämä on tärkeä, metaetiikan alaan kuuluva väite. Mitä väite tarkoittaa, selitetään seuraavasti. G.E. Moore esitti 1900-luvun alussa, että käsitettä 'hyvä' ei voi määritellä tosiasialauseiden avulla syyllistymättä "naturalistiseen virhepäätelmään". Esim. hyvä ei voi olla sama kuin onnellisuus. Tämä näkyy siitä, että voimme kysyä edelleen, miksi onnellisuus olisi juuri se ainoa oikea hyvä.
Toinen tärkeä näkemys tässä yhteydessä on ns. Humen laki. Se sanoo, että pelkkiä faktalauseita sisältävistä premisseistä ei voi loogisesti johtaa normatiivista johtopäätöstä. Esim. teon kuvauksesta ei voi päätellä sen hyvyyttä ja suotavuutta. Metaetiikan alaa laajempi filosofinen ongelma syntyy, kun huomataan, että arkielämässä arvot ja tosiasiat aina kietoutuvat yhteen. Silti ne eivät metaetiikan mukaan liity toisiinsa.
Ongelman hyvä esittely ja toisen mainituista filosofeista esittely riittää kuuteen pisteeseen.
2. Aristoteleen teoria syistä on kuuluisa filosofian historiassa. Esittele se ja vertaa sitä lyhyesti oman vuosisatamme tieteelliseen käsitykseen.
Aristoteles määrittelee neljä syytä, jotka selittävät prosesseja ja tapahtumia: vaikuttava, materiaalinen, formaalinen ja päämäärään liittyvä syy. Ensimmäinen on se, joka panee prosessin liikkeelle. Toinen syyn käsite mainitsee muuttuvan olion tai asian aineksen eli "materiaalisen" puolen muutosta selittävänä tekijänä. Kun raudasta taotaan auraa, rauta ominaisuuksineen määrää mitä siitä voi tulla. Raudasta voi tulla aura, mutta ei tyynyä. Muodollinen syy viittaa, vastaavasti, "muotoon" eli olemukseen, siihen mitä ko. asia todella on. Rauta on raaka-ainetta. Miekka on ase ja aura on maataloustyökalu. Raudasta voidaan tehdä miekka. Päämäärä eli telos määrää tapahtumien suunnan. Sepän toiminnan päämääränä on juuri aura, joten tämä päämäärä ohjaa tapahtuman kulkua.
Nykyaikana puhutaan syystä syy- ja vaikutussuhteen nimenä. Tätä kutsutaan kausaliteetiksi. Ajattelemme että kausaliteetti on A:n vaikuttavan syyn kaltainen asia. Ajattelemme myös, että luonnon tapahtumat ovat luonnonlakien alaisia. Silloin syy panee tapahtumaketjun liikkeelle ja tuottaa vaikutuksen luonnonlain määräämällä tavalla. Nykyaikana ei uskota A:n kolmen muun syyn käsitteen käyttökelpoisuuteen luonnontieteessä. On kuitenkin huomattava, että ihmistieteissä päämäärän käsite on edelleen tärkeä. Tilastollisen kausaliteetin esittely ym. lisätieto on plussaa.
3."On sanottu että vaikka tiede pystyy vastaamaan moniin kysymyksiimme, se ei pysty vastaamaan niihin kaikkiin. Mutta on virhe päätellä että koska tiede ei pysty vastamaan, joku muu oppi pystyy." (R Dawkins Free Inquiry -lehdessä) Arvioi professori Dawkins'in käsitystä logiikan, epistemologian ja tieteenfilosofian kannalta.
Voi todellakin olla niin, ettei tiede pysty eikä tule pystymaan vastaamaan edes kaikkiin todellisuuden luonnetta koskeviin kysymyksiin, saati ns. merkitys- ja arvokysymyksiin. Siitä väitteestä, että se ei pysty näin tekemään, ei seuraa loogisesti, että jokin muu kuin tiede pystyisi. On mahdollista, että jokin oppi pystyisi ylittämään tieteen rajoitukset, mutta tätä koskeva väite pitää erikseen perustella.
Tieto-opillisessa tarkastelussa tulisi selvittää kysymysten suhdetta vastauksiin, sekä tilannetta, jossa joku tietää kysymyksen mutta ei vastausta siihen. Millaisia erilaisia kysymyksiä on esitetty tai ajateltavissa, ja mitä merkitsee vastauksen antaminen/löytäminen niihin?
Tieteen kehityksessä voidaan havaita vastauksien esittämistä kysymyksiin ja uusien kysymysten nousemista esitettyjen vastausten perusteella. Tiede vastaa kysymyksiin käyttämällä havaintoon ja päättelyyn perustuvia menetelmiä. Tiede elää siitä, että aina on olemassa sille vielä avoimia kysymyksiä. Erilaiset opit, vakaumukset ja salatieteet väittävät pystyvänsä antamaan näihin parempia vastauksia kuin tiede sekä vastaamaan kaikkiin muihinkin kysymyksiin, mutta onko tästä olemassa pitäviä todisteita? Tieteenfilosofisen kritiikin valossa tällaiset vaatimukset eivät ole uskottavia.
4. Vertaile ihmis- ja luontokeskeistä ympäristöetiikkaa
Ihminen tai luonto ovat ympäristöetiikan kaksi peruslähtökohtaa. Ihmiskeskeisessä ympäristöetiikassa arvot nähdään lähtökohdiltaan inhimillisenä toimintana: luonnon arvo on aina ihmisen sille antama arvo. Nuo arvot eivät välttämättä ole pelkästään hyvinvointiarvoja (utilismi), vaan ne voivat olla kauneusarvoja ja ihmisen inhimillistymiseen liittyviä arvoja (humanismi).
Luontokeskeinen ajattelu haluaa poistaa ihmisen etuoikeuden muuhun luontoon nähden. Luonnon moninaisuudella, lajirikkaudella, nähdään sinänsä arvoa, ja siten ajatellaan lajeilla olevan oikeuksia.
Syventelyjä tarjoavat esimerkiksi ongelmoinnit eläinten oikeuksista ja riittävästä erosta ihmiseen. Filosofiaa nuorille kirjassa Liisa päähenkilö kysyy: voiko hän yhtäaikaa rakastaa ja syödä eläimiä. Millä ehdoin eläimiä voi syödä? Yleisin vastaus on, että ne/he ovat laadullisesti riittävän erilaisia. Toteamus pätee ainakin kasveihin.
5. Professori Amartya Sen sai Nobelin palkinnon taloustieteessä vuonna 1998. Hänen suurin saavutuksensa liittyy keskusteluun köyhyydestä, aiheeseen josta hän on puhunut usein ja vaikuttavasti. Hän on sanonut että jotkut nälänhädät eivät ole niinkään seurausta ruoan vähyydestä kuin eräästä yksinkertaisesta taloudellisesta syystä. Nälänhätä voi syntyä vaikka ruokaa on saatavilla runsaasti, mutta ihmiset eivät voi ostaa ruokaa rahan puutteen vuoksi, hän sanoo. Arvioi yhteiskuntafilosofisesti hyvinvoinnin jakautumista. Millä perustein voi sanoa hyvinvoinnin jakautuvan oikeudenmukaisesti?
- 3p. Oikein käsitetyn yhden käyttökelpoisen filosofisen teorian soveltaminen. Lisäpisteitä kriittisestä arvioinnista ja lisänäkökulmista.
Erilaisia oikeudenmukaisuuden lähtökohtia voisivat olla tarpeet - ansiot - kysyntä (markkinat) - tasajako.
Riittävä vastaus muodostuu tulojen ja omaisuuden jakoperusteiden oikeutuksesta. Mielenkiintoisia lisäpolkuja toki löytyy vaikka terveydestä kauneuteen. Omistusoikeus sisältyy liberalistisen aateperinnön ihmisoikeuksiin. Sen perustana on laillinen saanti: rosvous ei tuota oikeutta omaisuuteen. Omistusoikeus on myös kirjattu vuoden 1998 yleismaailmalliseen ihmisoikeuksien julistukseen. Yleisen edun nimissä voidaan kuitenkin omistusoikeutta rajoittaa. Radikaalimmin omistusoikeutta on haluttu rajoittaa marxilaisessa yhteiskuntafilosofiassa, joka asettaa tuotantovälineiden omistuksen ja ihmisen vapauden vastakkain.
Tulojakoon pätee omalla tavallaan samat lähestymistavat kuin omaisuuteen. Laillisella saannilla, oli sitten kyse omaisuus- tai työtulosta, saatu tulo on liberalistisen käsityksen mukaan yksilön hallussa, siis hän on siihen oikeutettu, siis se on oikeudenmukaista. Voidaan tietenkin keskustella tulonjaon suurista eroista: vastausta tähän on useimmiten nykyisin etsitty Rawls’in yhteiskuntateoriasta.
Vastaukselle antaa selvää lisäarvoa muiden oikeuksien toteutumisen ottaminen huomioon, mihin itse asiassa A. Sen sitaatti viittaa. Onko ihmisellä sellainen oikeus perushyvinvointiin, että siitä muodostuu muille velvollisuus luovuttaa osa hyvinvointiaan muille. Sen syntyi Santiniketanissa Bengalissa 1933 ja oli yhdeksän vuotta vanha kun hän joutui todistamaan vuoden 1943 nälänhädän tuhoja. Sama ongelma saattaa olla nyt Venäjällä, jossa toisaalta on ruokaa mutta kaikilla ei ole ostovoimaa. Kenen vastuulla ovat ihmisoikeudet?
Kansainvälisen oikeudenmukaisuuden huomioon ottaminen tuo lisäpisteitä
Amartaya Senin videohaastattelulinkki
*6. Mikä on filosofisen keskustelun ja tutkimuksen luonne? Vertaile eri käsityksiä ja
esittele niitä kriittisesti.Filosofiassa keskustelu ja tutkimus liittyvät läheisesti yhteen. Eri näkökannat törmäävät toisiinsa, ja ongelmat ovat keskustelunvaraisia. Ongelmien systemaattinen tutkimus ottaa huomioon tämän piirteen.
Pelkkä eri filosofien tai -ismien laajakaan luettelo antaa korkeintaan 5 pistettä. Lisäpisteisiin vaaditaan kantavaa yleisperiaatetta vastaukseen ja eri filosofien/-ismien vertailua.
Toisaalta keskusteluissa seurataan tutkimuksen vaiheita ja tuloksia. Eri filosofeilla ja eri filosofisilla perinteillä on toisistaan eroavia näkemyksiä filosofian luonteesta. On filosofeja, jotka pitävät oman alansa ongelmia periaatteessa samanlaisina kuin mitä ovat ongelmat tieteellisen tutkimuksen piirissä. Filosofia tähtää heidän mukaansa yleispätevyyteen. Tästä ajattelutavasta on joskus käytetty nimitystä "tieteellinen filosofia". Sitä lähelle tulee analyysia ja kritiikkiä korostava filosofia. Sen mukaan on selvitettävä erilaisten käsitteiden merkityksiä ja erilaisten käsitysten luonnetta, sekä tarvittaessa korvattava nämä käsitykset uusilla, kriittisen analyysin tuloksiin paremmin soveltuvilla. Todellisuuden ja tiedon luonne, logiikka ja kieli nousevat niin tieteellisen kuin analyyttisen filosofian perusaiheiksi.
Näistä kahdesta läheistä sukua keskenään olevista filosofian harjoituksen tavoista poikkeavat ne suuntaukset, joissa korostetaan filosofian sukulaisuutta pikemmin taiteeseen kuin tieteeseen, kuten eksistentialismi ja elämänfilosofia. Filosofia nähdään elämäntapana, ja merkittävimmiksi kysymyksiksi nousevat ihmisen olemassaoloa, taidetta, kulttuuria, historiaa, ymmärtämistä ja elämän mielekkyyttä koskevat ongelmat. Tämän filosofian harjoittajat arvostelevat edellä mainittujen edustajia yksipuolisuudesta, nämä taas jälkimmäisiä sekavuudesta ja epämääräisyydestä.
Joillekin filosofeille filosofian tärkein tehtävä on julistus. Tämä suuntaus ottaa vaikutteensa uskonnollisten ja poliittisten oppien piiristä. Filosofian tehtävä ei ole vain kuvata maailmaa, vaan muuttaa se paremmaksi, he vaativat. Edellä mainittuja lähestymistapoja arvostellaan siitä, että ne ovat vieraantuneita ja liian yksilökeskeisiä. Julistavaa lähestymistapaa voidaan puolestaan arvostella dogmaattisuudesta.
Kysymys filosofian luonteesta on yksi avoimista filosofisista ongelmista, ja vallalla on useita käsityksiä siitä, kuten edellä mainitut. Lähestymistapojen moninaisuus kuvastaa itse filosofian luonnetta.
Historiallinen näkökulma on myös mahdollinen. Myös nykyajan filosofian eri suuntausten hyvällä esittelyllä voi saada täydet pisteet.