IV FILOSOFIA

1. Moraali sopimuksena

• 3p. Jos pystyy määrittelemään, millä tavalla käsitys siitä, että moraali on inhimillinen sopimus, eroaa siitä, että moraali voitaisiin löytää luonnosta tai esim. Jumalan ilmoituksesta.

 

 

TAI

• 3 p. jos esittelee eri sopimusteoreetikoita (esim. Hobbes).

 

 

Jos molemmat edelliset, 6p.

• Syventelynä voi olla pohdinta sitä, johtaako tällainen käsitys moraalin relativismiin.

 

2. John Locke (1632–1704) vertaa tieto-opissaan ihmisen mieltä tyhjään huoneeseen ja tyhjään kirjoitustauluun (lat. tabula rasa). Kuvaa ja arvioi Locken tätä oppia.

• 3p. peruskuvaus Locken tieto-opista ja sen liittäminen empirismiin.
• lisäpisteitä saa empirismin pätevyyden arvioinnista ja vertailusta rationalismiin.

 

3. Vapauttaako tietämättömyys teon tekijän teon seurauksia koskevasta vastuusta?

• 3p. Vastaaja ymmärtää, että yleensä voidaan olettaa, että teon tekijä tietää tekonsa seuraukset. Yleinen piittaamattomuus ei poista vastuuta. "Pidä maailmankuvasi kunnossa."
• syventelynä voidaan tehdä yhteyksiä lakiin, on myös hyvä erotella ne tilanteet, joissa on velvoite tietää ja ne joissa sitä ei ole.

 

4. Satunnainen ja välttämätön totuus filosofisina ongelmina

• 3p. Perusvastauksessa määritellään satunnaisen ja välttämättömän totuuden käsitteet ja annetaan jokin esimerkki. Satunnainen totuus on sellainen, joka voisi olla toisinkin, ilman että syntyy loogista ristiriitaa. Välttämätön totuus taas johtaa kiellettäessä loogiseen ristiriitaan.
• Syventelynä voidaan vertailla käsitepareja satunnainen - välttämätön, synteettinen - analyyttinen, a posteriori - a priori.
• Jos hallitsee analyyttinen - synteettinen -käsitteistön ja osaa soveltaa sitä tehtävään, voi osuvien esimerkkien avulla saada täydet pisteet.

 

5. "Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan; sen kohtuuden tähden, joka laissa on, se hyväksytään." (Tuomarin ohjeet, Suomen laki I) Onko olemassa eettisesti oikeudenmukaisia menetelmiä päättää oikeasta rikoksen ja rangaistuksen suhteesta?

• 3p. Vastaaja osaa erottaa lain ja moraalin toisistaan ja osaa kohtuullisesti eritellä lainmukaisuuden ja oikeudenmukaisuuden suhdetta ymmärtäen niiden eron.
• Syventelynä voi eritellä rangaistuksen tarkoitusta: onko se pelote, kosto tai hyvittäminen, rikollisen kasvattaminen, rikollisen eristäminen muiden turvallisuuden nimissä, yhteisen hyvän maksimointi tms. ja miettiä filosofisesti oikeudenmukaisuutta suhteessa näihin.
• Kohtuullisuutta hyveenä voi myös käsitellä.

Lisämateriaalia rikoksen ja rangaistuksen suhteista, ks. http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20010129TA3&pvm=20010129

+6. C. G. E. Mannerheim (1867–1951) oli innokas metsästäjä, ja hän kirjoittaa muistelmissaan saksanhirvenmetsästysretkestään Tirolissa: "Tuollainen muhkea eläin ylhäällä vuoren rinteellä nähtynä oli omiaan panemaan metsästäjän veren kuohumaan, mutta oli parasta valmistautua kohtaamaan monta estettä ja yllätystä ennen kuin saalis oli korjattu." (Muistelmat, osa 1) Urheilumetsästys oli joskus tärkeä osa aristokraattista elämäntapaa. Hyötymetsästystäkin on harjoitettu Suomessa laajasti. Onko metsästys Suomessa yhä hyvä ja hyväksyttävä harrastus? Missä oloissa hyötymetsästys on hyväksyttävää? Esitä filosofisia perusteita puolesta ja vastaan.

• 3p. Vastaaja osaa esittää joitain moraalisesti merkittäviä kriteereitä metsästyksen hyväksyttävyydestä, esim. urheilu- ja hyötymetsästyksen eroista.
• Syventelynä voidaan pohtia onko ihmisen ja eläimen välillä riittävä laatuero.

 

 

Miksi eläimiä saa metsästää (jos saa metsästää) ja ihmisiä ei?

• Pohdintaan voi sisältyä aristokraattisen elämäntavan ja siihen liittyvien hyveiden (esim. urheuden) erittelyä.
• Hyvää syventelyä on pohtia kumpi lihansyönti on parempaa/huonompaa: riistan vai tehotuotetun broilerin, sian tai naudan.
• Yksi näkökulma on haitallisten eläimien määrän vähentäminen.

Hyviin pisteisiin vaaditaan filosofisen käsitteistön käyttöä ja käytännön esimerkkien asettamista filosofiseen kontekstiin.