Filosofia syksy 2003-09-18

1. Mistä moraalia koskevat käsityksemme ovat peräisin? Kuvaa moraalin syntyä ja vertaile vähintään kahden eri moraalin lähteen pätevyyttä filosofiselta kannalta.

3p.
- kulttuuri, uskonto, oma kokemus ja oma intuitio, järjen periaatteet, sopimus, sosiobiologinen argumentti - kolmeen pisteeseen tarvitaan esittely kahdesta näistä sekä niiden asettaminen uskottavuusjärjestykseen. Lyhyt esittely, sekä näiden pätevyyden arvioiminen filosofian näkökulmasta.

Lisäpisteet: Kahden tai useamman edellä mainituista syventäminen, useamman moraalilähteen mainitseminen. Syvällisempää pohdintaa on moraalirationalismin ja moraalinaturalismin pätevyyden vertailu. Moraalifilosofinen pätevyys ei suoraan määräydy siitä, mistä moraali on omaksuttu.

2. Millä perustein voimme luottaa nykyaikaisen luonnontieteen tuloksiin?

3p.
Jokin seuraavista näkökulmista:

• luonnontiede toimii käytännössä eli pystyy ennustamaan tulevaa
• sen avulla voidaan rakentaa teknologiaa
• luonnontieteellä on luotettava menetelmä (tieteen kriteerien esittelyä)
• luonnontieteen tärkeä kriteeri on toistettavuus.
• luonnontieteelle ei ole vaihtoehtoa, ei ole mitään vastaavaa tiedonsaannin menetelmää.

lisäpisteet: useampien em. perusteiden kriittinen tarkastelu.

3. Liberalistisen etiikan mukaan ihminen on vapaa toimimaan kuten haluaa, kunhan hän ei riko tiettyjä rajoja. Määrittele mitkä periaatteet rajoittavat ihmisen toimintavapautta liberalistisen etiikan mukaan.

3p.
Jokin seuraavista näkökulmista:

• ei saa vahingoittaa toista
• ei saa estää toista nauttimasta samaa vapautta joka itsellä on
• ei saa häpäistä toista (Feinberg)

lisäpisteitä filosofien nimistä, heidän teorioidensa tuntemisesta, liberalistisen perinteen kritiikistä, toimintavapauden käsitteen pohtiminen yleensä (positiivinen ja negatiivinen vapaus yms. )

4. Filosofisen ontologian tutkimuskohteena on se, mitä maailmassa on. Tästä on olemassa monia eri teorioita. Yksi mahdollinen teoria on faktaontologia, jota kannatti esimerkiksi Ludwig Wittgenstein teoksessaan Tractatus Logico Philosophicus 1921 (suom. Heikki Nyman 1970). Wittgenstein sanoi:
1.1. Maailma on tosiseikkojen, ei olioiden kokonaisuus.
1.2. Maailma jakautuu tosiseikkoihin.
Esittele vertaillen kaksi eri teoriaa maailman rakennusaineksista.

3p.
- ruumis/sielu, materialismi, faktat, oliot, tapahtumat, neutraali monismi, idealismi/ spiritualismi. Kahden näkemyksen lyhyt esittely ja vertailu riittää kolmeen pisteeseen

Lisäpisteitä: filosofien nimistä, useamman näkemyksen esittelystä, ontologian arvioimisesta filosofian osa-alana, näkemyksien välisten yhteyksien esittelystä.

5. Liisalla ja Matilla on yhteinen opiskelutoveri, josta kumpikaan ei pidä. Liisa kirjoittaa tästä toverista häpäisevän kirjoituksen nettiin. Matti tietää että kirjoitus on perätön. Koska Matti ei pidä opiskelutoveristaan, hän ei tee mitään oikaistakseen Liisan väitteet. Kun pohditaan moraalista vastuukysymystä, kumpi on tuomittavampaa, Liisan vai Matin toiminta? Perustele näkemyksesi.

3p.
Osaa tehdä eron tekemisen ja tekemättä jättämisen välillä ja pohtia filosofisesti kumpi tuottaa suuremman vastuun (kolmeen pisteeseen riittää intuitiivinen käsittely).

Lisäpisteet: syventävä käsitteellinen tarkastelutapa (esim. omission ja aktion ero), kysymystä pohditaan yhden tai useamman etiikan teorian valossa.

+6. Sanotaan, että nykyaikana aseellisilla konflikteilla on taipumus lisääntyä kaikkialla maailmassa. Ne eivät siis näytä vähenevän, mutta ne muuttavat luonnettaan. (Lähde: Exploring Humanitarian Law, International committee of the Red Cross 2002)
Pohdi, kuinka erilaisten konfliktien osapuolet perustelevat osallistumistaan niihin. Arvioi näitä perusteluita ja niiden oikeutusta filosofisesti?

3p.
-osaa esittää esimerkkejä nykyajan aseellisista konflikteista

-vertaa ainakin kahta konfliktin tyyppiä keskenään (esim. ennakolta ehkäisevä sota, terrorismin vastainen taistelu, puolustussota, vapaussota, uskonnon perusteella sotiminen) ja miettii miten kumpaakin voitaisiin perustella filosofisin käsittein esim. oikeus puolustaa itseään, velvollisuus auttaa toista, uskonnollinen velvollisuus (jumalan määräys), filosofisten käsitteiden käyttö (esim. oikeus ja velvollisuus) .

lisäpisteet: syventäminen: sodan oikeutuksen pohtiminen, useamman konfliktityypin vertailu, käsiteanalyysin syventäminen, filosofien nimet, väkivallan käsitteen pohtiminen, sopimuksen luonteen pohtiminen, sotilaan statuksen pohtiminen, yhteiskunnallisten ja moraalisten aspektien esiintuominen, aseiden muuttuminen, sodan muotojen muuttuminen.