Usein kysyttyjä kysymyksiä filosofian ja elämänkatsomustiedon opetuksesta

Filosofia:

• Paljonko filosofian kursseja on?

• Voiko peruskoulussa opiskella filosofiaa?

Elämänkatsomustieto (ET):

• Paljonko elämänkatsomustiedon tunteja on?

• Ketkä saavat opiskella elämänkatsomustietoa?

• Mikä on uskontokunta koululakien mukaan?

• Miksi opiskelija itse tai vanhempi ei saa valita jompaa kumpaa, uskontoa tai ET:tä?

• Saavatko lukiolaiset valita, kumpaa lukevat: uskontoa vai ET:tä?

• Voiko lukiolainen itse päättää, kuuluuko kirkkoon vai ei?

• Miten oikea opetusryhmä määritellään?

• Pitääkö ET-oppilaiden osallistua kirkkokäynteihin tai uskonnollisiin päivän avauksiin?

• Ketkä saavat opettaa elämänkatsomustietoa?

• Saako uskonnonopettaja opettaa ET:tä?

• Saako ET-opettaja opettaa uskontoa?

• Voiko koulussa olla uskonnon ja ja filosofian opettajan virka?

• Voiko koulussa olla uskonnon ja elämänkatsomustiedon opettajan virka?

• Pitääkö ET-opettajan osallistua kirkkokäynteihin tai pitää aamunavauksia?

Filosofia:

Paljonko filosofian kursseja on?

• Filosofian kursseja on lukiossa yksi pakollinen kurssi ja kaksi syventävää valtakunnallista. Koulu voi tarjota enemmän kursseja halutessaan. Pakollinen kurssi on johdatusta filosofiaan, syventävistä toinen keskittyy etiikkaan, toinen metafysiikkaan ja tieto-oppiin.

Voiko peruskoulussa opiskella filosofiaa?

• Filosofian kursseja voidaan järjestää peruskouluissakin valinnaiskursseina.

Elämänkatsomustieto (ET):

Paljonko elämänkatsomustiedon tunteja on?

• Perusopetuksessa luokilla 1-5 opiskellaan yhteensä 6 vuosiviikkotuntia ja luokilla 6-9 yhteensä 5 vuosiviikkotuntia, yhteensä 11 vuosiviikkotuntia. Määrä on sama, mutta se jakautuu luokille mahdollisesti eri tavoin, kun nivelkohta on määrätty luokkien 5 ja 6 väliin. Lukiossa on kolme pakollista kurssia ja kaksi syventävää valtakunnallista kurssia.

Ketkä saavat opiskella elämänkatsomustietoa?

• ET on tarkoitettu uskonnottomille oppilaille. Opetukseen saavat osallistua vain ne oppilaat, jotka eivät kuulu mihinkään rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan. Pelkkä väestörekisteriin kuuluminen ei takaa sitä, että ei kuulu johonkin uskonnolliseen yhdyskuntaan. Tämän lisäksi elämänkatsomustietoa saavat huoltajan pyynnöstä opiskella ne oppilaat, joiden oman uskonnon opetusta ei järjestetä. (Kun omaa uskontoa opetetaan vain huoltajan pyynnöstä, niin jos huoltaja ei sitä pyydä niin sitä ei kyseiselle lapselle järjestetä, jolloin hän saa huoltajan niin pyytäessä tulla ET-opetukseen.)

Mikä on uskontokunta koululakien mukaan?

• Sivistysvaliokunnan lausunnossa SiVM vuosi 1982 no 18 "... uskontokuntina valiokunta pitää opetusministeriön uskonnollisista yhdyskunnista pitämään rekisteriin kuuluvia uskonnollisia yhdyskuntia ja oman uskontunnustuksen omaavia suomalaisia uskonnollisia yhdistyksiä."

Miksi opiskelija itse tai vanhempi ei saa valita jompaa kumpaa, uskontoa tai ET:tä?

• Kyse on perusopetus- ja lukiolaeista. Niissä sanotaan "Uskonnonopetuksesta vapautetulle vähintään kolmelle rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumattomalle opiskelijalle opetetaan elämänkatsomustietoa."

Saavatko lukiolaiset valita, kumpaa lukevat: uskontoa vai ET:tä?

• ET:n pakollisia kursseja saavat käydä vain uskontokuntiin kuulumattomat. Syventävät kurssit ovat kaikille avoimia. Uskontoa opiskeleva voi käyttää niitä tutkintoonsa soveltavina kursseina. Samoin ET-opiskelijat voivat käyttää uskonnon syventäviä tutkintoon kuuluvina soveltavina kursseina. 

Voiko lukiolainen itse päättää, kuuluuko kirkkoon vai ei?

• 0-14-vuotiaan johonkin uskontokuntaan kuulumisesta tai kuulumattomuudesta päättävät hänen vanhempansa. 15-vuotias saa erota kirkosta vanhempiensa luvalla. Vasta 18-vuotias voi itse tehdä päätöksen.12-vuotiasta ei kuitenkaan voida vastoin omaa tahtoaan liittää uskontokuntaan tai erottaa siitä uskontokunnasta, johon hän on siihen asti kuulunut. Näin lapsi voi kuulua eri uskontokuntaan kuin hänen vanhempansa.

Miten oikea opetusryhmä määritellään?

• Oikea opetusryhmä päätellään näin:

  Jokainen oppilas ohjataan viran puolesta oikeaan opetukseen, joko oman uskonnon opetukseen tai elämänkatsomustiedon opetukseen. Ev.lut. seurakuntaan kuuluvat ev.lut opetukseen, ortodoksit omaan opetukseensa ja uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomat oppilaat ET-opetukseen.

  Ev-lut opetus (koulun yleinen uskonnon opetus) on avointa kaikille, eli kuka hyvänsä oppilas saa vaihtoehtoisesti huoltajan pyynnöstä osallistua siihen. Ensin ohjataan lain mukaiseen ensisijaiseen opetukseen, siihen tyytymättömät pyytävät siirtoa koulun yleiseen uskonnon opetukseen.

   Näiden perusvaihtoehtojen ulkopuolelle jäävät oppilaat on selvitettävä erikseen. He saavat osallistua ev.lut opetukseen kuten tähänkin asti. He saavat pyytää oman uskonnon opetusta, joka järjestetään, jos heitä on 3. Oman opetuksen puuttuessa (tai jos eivät sitä pyydä) he saavat pyytää ET-opetusta. Lisäksi he saavat mihinkään uskontoon kuulumatta pyytää sellaista oman uskonnon opetusta, joka kasvatuksen ja kulttuuritaustan perusteella vastaa kodin katsomusta. He saavat myös olla pyytämättä mitään opetusta, jolloin järjestetään korvaavaa opetusta eli oppilaan pakollinen tuntimäärä täytetään jollakin mielekkäällä opetuksella (esim. suomi toisena kielenä, oma äidinkieli tms.) Korvaavan opetuksen voi myös korvata käymällä uskonnon opetuksessa omassa yhteisössä, mutta tällaisesta opetuksesta ei tule arvosanaa, se ainoastaan täyttää puuttuvat pakolliset tunnit.

Pitääkö ET-oppilaiden osallistua kirkkokäynteihin tai uskonnollisiin päivän avauksiin?

• Ei pidä. Perustuslaki on tässä suhteessa yksiselitteinen (11§): "Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen." Jumalanpalvelukset, virsien laulaminen ja uskonnolliset päivän avaukset ovat uskonnon harjoittamista. Sama laki koskee myös uskonnon opetuksessa olevia oppilaita, eli heidänkään ei tarvitse vastoin vakaumustaan osallistua uskonnon harjoittamiseen. Koulun tulee ilmoittaa koulun järjestämistä uskonnollisista tilaisuuksista. Yksittäinen virsi tms. uskonnonharjoittamisen elementti ei tee tilaisuudesta uskonnollista tilaisuutta, josta pitäisi ilmoittaa. Tällaiseen yksittäiseenkään uskonnonharjoittamistilanteeseen ei tarvitse osallistua.

Ketkä saavat opettaa elämänkatsomustietoa?

• Koulun tulisi aina pyrkiä löytämään pätevä opettaja. Pätevänä ET-opettajana voi toimia oppiaineen yliopisto-opinnot suorittanut opettaja uskontokunnasta riippumatta. Mikäli pätevää opettajaa ei ole saatavissa, tunnit joudutaan antamaan epäpätevälle opettajalle.

Saako uskonnonopettaja opettaa ET:tä?

• Saa. ET-opettaja saa kuulua johonkin uskontokuntaan.

Saako ET-opettaja opettaa uskontoa?

• Kaikki opettajat saavat opettaa kaikkia katsomusaineita. Kenenkään ei enää tarvitse kuulua siihen uskontokuntaan, jonka opin mukaista oman uskonnon opetusta antaa. Opettajan tulisi olla pätevä.

Voiko koulussa olla uskonnon ja ja filosofian opettajan virka?

• Voi olla.

Voiko koulussa olla uskonnon ja elämänkatsomustiedon opettajan virka?

• Koulun kannalta ei ole uskottavaa, että sama opettaja opettaa kaikki eri vaihtoehdot. (Periaatteessa sama opettaja voisi opettaa evankelis-luterilaisen uskonnon, Et:n, islamin ja ortodoksit sekä lisäksi bahaita jne. jos ei päteviä opettajia ole käytettävissä)

Pitääkö ET-opettajan osallistua kirkkokäynteihin tai pitää aamunavauksia?

• Uskontokuntiin kuulumaton opettaja (riippumatta siitä, opettaako hän ET:tä vai ei) vapautetaan uskonnon harjoittamisesta (kirkkokäynnit, uskonnolliset päivänavaukset jne.), mutta ei itse pitämästä päivänavauksia.