Sosiaalipsykologia

25. marraskuuta 2009

Etusivu
Filosofia
Sosiologia
Antropologia
Sosiaalipsykologia

 

Karmela Liebkind: Sosiaalipsykologia ja ET

(luentomuistiinpanoja ET:n rajoja etsimässä seminaarista 21.3.2000 Satu Honkalan ja Juha Eerolaisen kirjaamina)

Alueita, joilla on antia ET:lle: arvotutkimus, moraalikehitys, yksilöllisyys / yhteisöllisyys -tutkimukset; moraalin eri vaiheitten ymmärtäminen Sosiaalinen identiteetti ja minäkuva, itsetunto, ennemmistö/ vähemmistö asenteet, stereotypiat, ennakkoluulot, rasismi eli ryhmien väliset suhteet

Ihmisen käyttäytyminen voidaan nähdä jatkumolla, jossa toisessa päässä on yksilönä toimiminen, toisessa yhteisön edustajana oleminen. Kohtaamisessa voidaan vuorovaikutus hahmottaa yksilöiden tai ryhmien väliseksi riippuen siitä, kokevatko osallistujat itsensä ja toisen enemmän yksilöinä vai ryhmiensä jäseninä. "Meikäläiset" hahmotetaan enemmän yksilöiksi kuin "heikäläiset".

- Sosiaalinen identeiteetti koostuu moneen ryhmään kuulumisesta. - Kansallisuus, kulttuuri, uskonto, kieli ovat intohimoja herättäviä ryhmäjäsenyyksiä. Etninen enemmistö ei koe etnisyyttä niin tärkeänä, nousee esille kun kohdataan erilaista - Suomalaisilla historiallisista syistä pitkälti vähemmistöidentitetti, vaikka meitä on valtaenemmistö Suomessa.

Mikä olisi ihanneyhteisö

Integraatio - sanan latinankielinen juuri, "integro", tarkoittaa "yhdistän kokonaisuudeksi, jossa osat pysyvät muuttumattomina", usein tarkoitetaan kuitenkin sulautumista. Suomeksi on käytetty sanaa kotouttaminen.

bullet

Demokraattinen monikulttuurisuus

bullet

1. yhteiskunnallinen tasa-arvo (ei syrjintää, samanlainen kohtelu)

bullet

2. kulttuuriautonomia (pluralismi, mahdollisuus säilyä omana ryhmänä, eli erilaista kohtelua)

bullet

- yhtä aikaa vaikea toteuttaa ja ylläpitää, jompaa kumpaa liioitellaan

bullet

ilman 2 = assimilaatio ilman 1 = syrjintä, riisto, riistoa edistävä pluralismi

Suomessa taipumus korostaa tasa-arvoa niin pitkälle, että omana ryhmänä säilyminen ei ole mahdollista vain molempien toteutuminen on integraatiota

- maahanmuuttajat 1,7 % suomen väestöstä - ympäröivän enemmistön asenteet määräävät integraation mahdollisuudet

Miten hyvin valtiovalta suvaitsee vähemmistöjä julkiset arvot = kirjattu lakiin/ yksityiset arvot = yksilöillä voi olla erilaisia arvoja, saa olla eri mieltä

Monikulttuurinen yhteiskunta: yhteinen arvopohja oltava, yksityisen osalta ei vaatimuksia ja valtiovalta tukee erilaisia kulttuureja (esim Kanada) assimilaatioyhteiskunta: yhteiset arvot ja vaatimuksia yksityisille arvoille (USA, Ranska) kansalaisyhteiskunta: yhteiset arvot, ei vaatimuksia yksityisiin, mutta ei tueta erilaisuutta (GB) etnistinen yhteiskunta: ei kannta pluralismia ja sryjii (esim. Saksa)

ennakkoluuloisuus - asenne syrjintä - käyttäytyminen

Klassinen rasismi koostuu sarjasta kuvitelmia joiden mukaan jokin ihmisryhmä on moraalisesti, älyllisesti ja kulttuurisesti heikompi, ja ominaisuudet periytyvät -> halveksunta, legitimoi riistoa ja syrjintää huonompia, saavat olla jos pysyvät roolissaan

Xenofobia = muukalaisviha erilaisuuden vieroksunta, joka perustuu pelkoon -> huonompia ja varallisia -> muuttaa, hävittää, käännyttää...

bullet

xenofobiasyytöksiä

bullet

- taloudelliset: vievät työpaikkoja, pääomaa

bullet

- sosiaaliset: asunnot yms

bullet

- moraaliset: rikollisuus

bullet

- koulutukselliset: ei voi opettaa normaalisti

Syitä - luonnollista suhtautua varauksellisesti uuteen

- stereotypia yleistävä kuvaus ryhmästä tai sen jäsenistä myös autosteretypioita: suomalaiset ovat sisukkaita, minäkin olen sisukas

Ennakkoluuloinen ihminen pyrkii ylläpitämään ennakkoluuloja, mikä johtaa selektiiviseen havainnointiin, vain omaa näkemystä tukeva tieto vastaanotetaan - yksilöpsykologisia syitä ennakkoluuloille etsitty paljon, eivät riitä selitykseksi - yhteisön arvot tukevat ennakkoluuluisuuutta: arvostetaan kovuutta, ihannoidaan vahvuuutta, halveksitaan pientä, "heikot sortuu elon tiellä" -mentaliteetti - ennakkoluuloinen ihminen partikuloi poikkeustapaukset, erilainen yksilö ei ole oikea ryhmän jäsen. Ennakkoluuloinen ihminen selittää pahuuden ryhmän jäsenyydellä, ei-ennakkoluuloinen selittää yksilöhistorialla

"se johtuu heidän kasvatusjärjestelmästään...se on joku heidän kulttuurissaan..." ovat selityksiä, joitten kohdalla hälytyskellojen pitäisi soida

positiiviset stereotypiat eivät ole yhteiskunnallisesti haitallisia

- ennakoluuloihin ei voi vaikuttaa älyllisellä keskustelulla eikä fakta-argumenteilla "vaikka te todistaisitte mitä vain, tiedän olevani oikeassa..." -> tarjottava vaihtoehtoinen normi ryhmälle -> tiettyyn pisteeseen edenneeseen rasismiin ja ennakkoluuloisuuteen ei voi vaikuttaa muuten kuin käyttäytymiseen puuttumalla

kouluissa tehtyä normien muuttamista - etsittiin positiivisia kokemuksia ja etenkin muutostarinoita - tarinoita levitettiin malliksi - kerättiin lisää muuttumistarinoita -> asennemuutos näkyi mittauksissa

Malli: on mahdollista muuttua on olemassa hyviä kokemuksisa on olemassa muita minun ryhmääni kuuluvia, jotka ovat muuttaneet asennettaan

- rotuja ei ole, esim. Afrikan sisäinen geneettinen vaihtelu on suurempi kuin Afrikan ja Euroopan välinen. Mm. tämä virheellinen arkikäsitys pitäisi koulussa korjata

- Suomen vähemmistöasema on niin hyvin muistissa, että ennakkoluuloisuus piiloutuu isänmaallisuuden kaapuun suomalaisen vaikea hahmottaa omaa kulttuuria, kun se on itsestään selvää

Keskustelusta - ET- oppilaat vähemmistö, joka on määritelty poissulkemisen kautta + opettajista valtaosa ei kuuluu samaan ryhmään. Miten tukea ryhmän identiteettiä? ... Ovatko ET-oppilaat "ne, jotka kieltäytyvät uskonnosta..."?

- Miten luoda positiivinen ryhmäidentiteetti mollaamatta muita ryhmiä: me ollaan parempia juoksijoita, ja he ovat parempia uimareita -ratkaisu
 

 

Etusivu | Filosofia | Sosiologia | Antropologia | Sosiaalipsykologia

Tätä sivustoa on viimeksi päivitetty 02. elokuuta 2006