



|
|
Karmela Liebkind:
Sosiaalipsykologia ja ET
(luentomuistiinpanoja ET:n
rajoja etsimässä seminaarista 21.3.2000
Satu Honkalan ja Juha
Eerolaisen kirjaamina)
Alueita, joilla on antia ET:lle: arvotutkimus, moraalikehitys,
yksilöllisyys / yhteisöllisyys -tutkimukset; moraalin eri vaiheitten
ymmärtäminen Sosiaalinen identiteetti ja minäkuva, itsetunto, ennemmistö/
vähemmistö asenteet, stereotypiat, ennakkoluulot, rasismi eli ryhmien
väliset suhteet
Ihmisen käyttäytyminen voidaan nähdä jatkumolla, jossa toisessa päässä on
yksilönä toimiminen, toisessa yhteisön edustajana oleminen. Kohtaamisessa
voidaan vuorovaikutus hahmottaa yksilöiden tai ryhmien väliseksi riippuen
siitä, kokevatko osallistujat itsensä ja toisen enemmän yksilöinä vai
ryhmiensä jäseninä. "Meikäläiset" hahmotetaan enemmän yksilöiksi kuin
"heikäläiset".
-
Sosiaalinen identeiteetti koostuu moneen ryhmään kuulumisesta. -
Kansallisuus, kulttuuri, uskonto, kieli ovat intohimoja herättäviä
ryhmäjäsenyyksiä. Etninen enemmistö ei koe etnisyyttä niin tärkeänä,
nousee esille kun kohdataan erilaista - Suomalaisilla historiallisista
syistä pitkälti vähemmistöidentitetti, vaikka meitä on valtaenemmistö
Suomessa.
Mikä
olisi ihanneyhteisö
Integraatio - sanan latinankielinen juuri, "integro", tarkoittaa "yhdistän
kokonaisuudeksi, jossa osat pysyvät muuttumattomina", usein tarkoitetaan
kuitenkin sulautumista. Suomeksi on käytetty sanaa kotouttaminen.
 |
Demokraattinen monikulttuurisuus
|
 |
1.
yhteiskunnallinen tasa-arvo (ei syrjintää, samanlainen kohtelu)
|
 |
2.
kulttuuriautonomia (pluralismi, mahdollisuus säilyä omana ryhmänä, eli
erilaista kohtelua) |
 |
- yhtä
aikaa vaikea toteuttaa ja ylläpitää, jompaa kumpaa liioitellaan
|
 |
ilman
2 = assimilaatio ilman 1 = syrjintä, riisto, riistoa edistävä pluralismi
|
Suomessa taipumus korostaa tasa-arvoa niin pitkälle, että omana ryhmänä
säilyminen ei ole mahdollista vain molempien toteutuminen on integraatiota
-
maahanmuuttajat 1,7 % suomen väestöstä - ympäröivän enemmistön asenteet
määräävät integraation mahdollisuudet
Miten
hyvin valtiovalta suvaitsee vähemmistöjä julkiset arvot = kirjattu lakiin/
yksityiset arvot = yksilöillä voi olla erilaisia arvoja, saa olla eri
mieltä
Monikulttuurinen yhteiskunta: yhteinen arvopohja oltava, yksityisen osalta
ei vaatimuksia ja valtiovalta tukee erilaisia kulttuureja (esim Kanada)
assimilaatioyhteiskunta: yhteiset arvot ja vaatimuksia yksityisille
arvoille (USA, Ranska) kansalaisyhteiskunta: yhteiset arvot, ei
vaatimuksia yksityisiin, mutta ei tueta erilaisuutta (GB) etnistinen
yhteiskunta: ei kannta pluralismia ja sryjii (esim. Saksa)
ennakkoluuloisuus - asenne syrjintä - käyttäytyminen
Klassinen rasismi koostuu sarjasta kuvitelmia joiden mukaan jokin
ihmisryhmä on moraalisesti, älyllisesti ja kulttuurisesti heikompi, ja
ominaisuudet periytyvät -> halveksunta, legitimoi riistoa ja syrjintää
huonompia, saavat olla jos pysyvät roolissaan
Xenofobia = muukalaisviha erilaisuuden vieroksunta, joka perustuu pelkoon
-> huonompia ja varallisia -> muuttaa, hävittää, käännyttää...
 |
xenofobiasyytöksiä |
 |
-
taloudelliset: vievät työpaikkoja, pääomaa
|
 |
-
sosiaaliset: asunnot yms |
 |
-
moraaliset: rikollisuus |
 |
-
koulutukselliset: ei voi opettaa normaalisti
|
Syitä
- luonnollista suhtautua varauksellisesti uuteen
-
stereotypia yleistävä kuvaus ryhmästä tai sen jäsenistä myös
autosteretypioita: suomalaiset ovat sisukkaita, minäkin olen sisukas
Ennakkoluuloinen ihminen pyrkii ylläpitämään ennakkoluuloja, mikä johtaa
selektiiviseen havainnointiin, vain omaa näkemystä tukeva tieto
vastaanotetaan - yksilöpsykologisia syitä ennakkoluuloille etsitty paljon,
eivät riitä selitykseksi - yhteisön arvot tukevat ennakkoluuluisuuutta:
arvostetaan kovuutta, ihannoidaan vahvuuutta, halveksitaan pientä, "heikot
sortuu elon tiellä" -mentaliteetti - ennakkoluuloinen ihminen partikuloi
poikkeustapaukset, erilainen yksilö ei ole oikea ryhmän jäsen.
Ennakkoluuloinen ihminen selittää pahuuden ryhmän jäsenyydellä,
ei-ennakkoluuloinen selittää yksilöhistorialla
"se
johtuu heidän kasvatusjärjestelmästään...se on joku heidän
kulttuurissaan..." ovat selityksiä, joitten kohdalla hälytyskellojen
pitäisi soida
positiiviset stereotypiat eivät ole yhteiskunnallisesti haitallisia
-
ennakoluuloihin ei voi vaikuttaa älyllisellä keskustelulla eikä
fakta-argumenteilla "vaikka te todistaisitte mitä vain, tiedän olevani
oikeassa..." -> tarjottava vaihtoehtoinen normi ryhmälle -> tiettyyn
pisteeseen edenneeseen rasismiin ja ennakkoluuloisuuteen ei voi vaikuttaa
muuten kuin käyttäytymiseen puuttumalla
kouluissa tehtyä normien muuttamista - etsittiin positiivisia kokemuksia
ja etenkin muutostarinoita - tarinoita levitettiin malliksi - kerättiin
lisää muuttumistarinoita -> asennemuutos näkyi mittauksissa
Malli:
on mahdollista muuttua on olemassa hyviä kokemuksisa on olemassa muita
minun ryhmääni kuuluvia, jotka ovat muuttaneet asennettaan
-
rotuja ei ole, esim. Afrikan sisäinen geneettinen vaihtelu on suurempi
kuin Afrikan ja Euroopan välinen. Mm. tämä virheellinen arkikäsitys
pitäisi koulussa korjata
-
Suomen vähemmistöasema on niin hyvin muistissa, että ennakkoluuloisuus
piiloutuu isänmaallisuuden kaapuun suomalaisen vaikea hahmottaa omaa
kulttuuria, kun se on itsestään selvää
Keskustelusta - ET- oppilaat vähemmistö, joka on määritelty poissulkemisen
kautta + opettajista valtaosa ei kuuluu samaan ryhmään. Miten tukea ryhmän
identiteettiä? ... Ovatko ET-oppilaat "ne, jotka kieltäytyvät
uskonnosta..."?
-
Miten luoda positiivinen ryhmäidentiteetti mollaamatta muita ryhmiä: me
ollaan parempia juoksijoita, ja he ovat parempia uimareita -ratkaisu
|