|
|
|
25. marraskuuta 2009 |
    
|
Markku Javanainen: Sosiologia ja ET(luentomuistiinpanoja ET:n rajoja etsimässä seminaarista 21.3.2000 Satu Honkalan ja Juha Eerolaisen kirjaamina) ET ja sosiologia Sosiologia on yksi tieteenala muiden joukossa. Muutkin tieteet, fysiikka, biologia jne. voivat myös antaa ET:lle. Sosiologia liittyy kuitenkin suoremmin ihmisen elämään yhteiskunnassa ja siihen, miten ihmisten tulisi yhteiselämänsä järjestää. Tämän vuoksi sosiologialla on tietty erityismerkitys silloin, kun ihmiset muodostavat elämänkatsomustaan ja liittyy näin ET:hen. Sosiologia syntyi 1800-luvulla. Emile Durkheim perusteli sosiologiaa itsenäisenä tieteenalana sillä, että sosiologia käsittelee sosiaalisia faktoja ja sen tehtävä on selittää sosiaalista sosiaalisella. Sosiaaliset faktat tulisi selittää muilla sosiaalisilla faktoilla. Luennoitsijan mukaan tällaiset rajatut selitysmallit jäävät kuitenkin usein liian puutteelliseksi. Esimerkki: Durkheim sulkee ilmastolliset seikat pois ja pyrkii selittämään itsemurhia vain sosiaalisilla syillä ja sulkemaan pois muut tekijät. Valoisuus saattaa kuitenkin vaikuttaa sosiaalisen toiminnan aktiivisuuteen, joka taas vaikuttaa itsemurhafrekvenssiin. Usein sosiologit tuntuvat jättävän syyketjun liian rajatuksi. Sosiaalisten konstruktioiden avulla pyritään selittämään kaikki, ja unohdetaan muiden tieteenalojen relevantit selitysmallit. Todellisuus ei kuitenkaan tunne tieteenalarajoja eikä sen selittäminenkään saa Sosiologian määritteleminen on hankalaa ja on tyydyttävä määritelmään: sosiologia on sitä mitä sosiologit tekevät. Eri koulukunnilla on oma jargoninsa, josta niiden jäsenet tunnistavat omansa. Usein tuntuu siltä poljento, runomitta, on tärkeintä. On kuitenkin olemassa hyvää empiiristä sosiologiaa. Onko sosiologian tutkimustuloksilla jotain annettavaa ET:lle? Kun sosiologit saavat esim. selville, että nuoret kuvittelevat muiden olevan keskimäärin kokeneempia seksuaalisesti kuin he itse, se antaa hyvää aineistoa opetukseen. Tällaiset yksittäiset tutkimustulokset voivat olla hyvää aineistoa. Empiiriset tutkimukset voivat olla joko kvantitatiivisia tai kvalitatiivisia. Riippuu tutkimusongelmasta ja aineisto kumman menetelmän käyttö on järkevää. Molempien tulokset voivat olla mielenkiintoisia. Ihmiset saavat tietoa toisten elämistä ja voivat suhteuttaa itseään niihin. Sosiologiset tutkimuksen kohteena on usein erilaiset yhteiskunnalliset ongelmat. Erilaisuus ja eriarvoisuus on yksi sosiologian perusteemoista ja sellaisenaan ET-kelpoista. Sosiologiaan on liitetty kriittinen näkökohta. Havaitaan jokin epäkohta ja lähdetään sitten tutkimaan sitä. Kriittinen puoli istuu hyvin ET:hen. Sosiologinen tutkimus on vaikeaa, koska kohde on liikkuva ja muuttuva: ihminen ja yhteiskunta. Klassiset sosiologiset tutkimukset esim. autoritaarisista organisaatioista saattaisivat olla hyvää aineistoa. Piilo-opetussuunnitelmakin on sosiologian peruja, kasvatussosiologian "suuri hitti". |
Tätä sivustoa on viimeksi päivitetty 02. elokuuta 2006