|
|
|
25. marraskuuta 2009 |
  
|
Lukiokoulutuksen järjestäjät ja lukiot
LUKIOLAIN MUUTOKSEN VAIKUTUKSET USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEEN SEKÄ LUKION TOIMINTAAN
Tasavallan presidentti on vahvistanut 6.6.2003 uuden uskonnonvapauslain ja sen yhteydessä lain lukiolain muuttamisesta. Lait tulevat voimaan 1.8.2003. Oheisessa muistiossa on uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksen järjestämiseen ja muuhun lukion toimintaan liittyviä kohtia, joista osa on muutoksia ja osa nykyisten säädösten mukaisia.
Opetushallitus lähettää opetuksen järjestäjille oheisen muistion tiedoksi niistä asioista, jotka vaikuttavat lukion toimintaan.
Lisätietoja: opetusneuvos Antti Vanne puh. (09) 7747 7230, opetusneuvos Jorma Kauppinen puh. (09) 7747 7264 ja undervisningsråd Erik Geber (09) 7747 7179.
Pääjohtaja Kirsi Lindroos
Ylijohtaja Aslak Lindström
LIITE Muistio: Lukiolain muutoksen vaikutukset uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetukseen sekä lukion toimintaan
TIEDOKSI Opetusministeriö Lääninhallitukset Suomen Kuntaliitto Opettajien Ammattijärjestö OAJ
MUISTIO
6.6.2003
LUKIOLAIN MUUTOKSEN VAIKUTUKSET USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEEN SEKÄ LUKION TOIMINTAAN
Uskonnonvapauslain säätämisen yhteydessä tehtiin perusopetus- ja lukiolain uskonnon opetusta koskeviin pykäliin joitakin muutoksia. Seuraavassa uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksen järjestämisen ja muuhun lukion toimintaan liittyviä kohtia, joista osa on muutoksia ja osa nykyisten säädösten mukaisia. Tässä esitettyjä ohjeita noudatetaan myös aikuisten lukiokoulutuksessa lukuun ottamatta lukiolain 9 §:n 5 momenttia ja tuntijakoa.
Eduskunta on hyväksynyt lukiolain 9 §:n seuraavaan muotoon: Koulutuksen järjestäjän tulee järjestää opiskelijoiden enemmistön uskonnon mukaista uskonnon opetusta. Opetus järjestetään tällöin sen mukaan, mihin uskonnolliseen yhdyskuntaan opiskelijoiden enemmistö kuuluu. Tähän uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvat opiskelijat osallistuvat oman uskontonsa opetukseen. Opiskelija, joka ei kuulu tähän uskonnolliseen yhdyskuntaan, voi halutessaan osallistua mainittuun uskonnonopetukseen.
Vähintään kolmelle evankelis-luterilaiseen kirkkoon tai vähintään kolmelle ortodoksiseen kirkkokuntaan kuuluvalle opiskelijalle, jotka eivät osallistu 1 momentissa tarkoitettuun uskonnon opetukseen, järjestetään heidän oman uskontonsa opetusta.
Muuhun kuin 2 momentissa mainittuihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvalle vähintään kolmelle opiskelijalle, jotka eivät osallistu 1 momentissa tarkoitettuun uskonnonopetukseen, järjestetään heidän oman uskontonsa opetusta, jos opiskelijat sitä pyytävät.
Jos opiskelija kuuluu useampaan kuin yhteen uskonnolliseen yhdyskuntaan, opiskelija päättää, minkä uskonnon opetukseen oppilas osallistuu.
Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomalle opiskelijalle, joka ei osallistu 1 momentissa tarkoitettuun uskonnonopetukseen, opetetaan elämänkatsomustietoa. Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvalle opiskelijalle, jolle ei järjestetä hänen oman uskontonsa opetusta, opetetaan hänen pyynnöstään elämänkatsomustietoa. Koulutuksen järjestäjän tulee järjestää elämänkatsomustiedon opetusta, jos opetukseen oikeutettuja oppilaita on vähintään kolme.
Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumaton oppilas voi osallistua myös sellaiseen koulutuksen järjestäjän järjestämään uskonnon opetukseen, joka oppilaan saaman kasvatuksen ja kulttuuritaustan perusteella ilmeisesti vastaa hänen uskonnollista katsomustaan.
Opiskelijalle, joka aloittaa lukiokoulutuksen 18 vuotta täytettyään, opetetaan hänen valintansa mukaisesti joko uskontoa tai elämänkatsomustietoa.
1. Opiskelijan uskonnon / elämänkatsomustiedon opiskelun vaihtoehdot
Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksen järjestämisen perusteena ovat uudessakin lainsäädännössä koulutuksen järjestäjän lukio-opiskelijoiden enemmistö ja vähintään kolmen samaan uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvan opiskelijan osallistuminen kyseisen uskonnon opetukseen tai vähintään kolmen suomalaisiin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattoman opiskelijan osallistuminen elämänkatsomustiedon opetukseen (kolmen opiskelijan sääntö). Uskonnollisia yhdyskuntia ovat evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkkokunta sekä Suomessa rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat. Lisäksi lain voimaantulosäännöksen mukaan uskonnolliseen yhdyskuntaan rinnastetaan sellainen lain voimaantullessa toiminut uskonnollinen yhdistys, jota lukiokoulutuksen järjestäjä on pitänyt aikaisemmin säännöksissä tarkoitettuna uskontokuntana. Säännös koskee Herran kansa nimistä yhdistystä. Uskonnollisten yhdyskuntien sisäisiin suuntauksiin ei lainsäädännössä puututa. Säädöksissä tarkoitettu opiskelijamäärä lasketaan ottaen huomioon kaikki koulutuksen järjestäjän lukio-opiskelijat. Eri kieliryhmiä tarkastellaan erikseen.
Opiskelijoiden enemmistön uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvat opiskelijat opiskelevat tätä kyseistä uskontoa. Lisäksi opiskelija, joka ei kuulu tähän uskonnolliseen yhdyskuntaan voi oman ilmoituksensa perusteella osallistua tähän opetukseen. (1 mom.) Syventäviä ja soveltavia kursseja eri uskonnoissa ja elämänkatsomustiedossa voivat kuitenkin opiskella kaikki lukion opiskelijat (opetusministeriön kannanotto 12.5.1996). Ilmoittautumisen menettelytavoista päätetään paikallisesti.
Uskonnonopetusta koskevissa valinnoissa pyritään siiten, että ratkaisu on pysyvä. Uskonnon opetusta koskevat valinnat noudattavat tässä muiden, esimerkiksi valinnaisten aineiden käytäntöjä. Ylioppilastutkinnossa opiskelija voi etukäteen valita evankelis-luterilaisen uskonnon, ortodoksisen uskonnon ja elämänkatsomustiedon kysymykset riippumatta siitä, mitä hän on lukiossa opiskellut.
Siirtymävaiheessa enemmistön uskonnon opetukseen osallistuvien muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvien ei tarvitse enää erikseen ilmoittautua kyseiseen opetukseen.
Muutoksena nykytilaan ei enemmistön uskonnon opetuksesta siis enää tarvitse hakea vapautusta.
Silloin, kun koulutuksen järjestäjän opiskelijoiden enemmistö on evankelis-luterilaisia, sovelletaan kolmen sääntöä uskonnonopetuksen osalta ortodoksiseen kirkkokuntaan kuuluviin ja Suomessa rekisteröityihin eri uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluviin opiskelijoihin ja elämänkatsomustiedon osalta uskontokuntiin kuulumattomiin opiskelijoihin.
Tämän mukaan siis vähintään kolmelle ortodoksiopiskelijalle, jotka eivät osallistu enemmistön uskonnon opetukseen, järjestetään ortodoksista uskonnon opetusta (1 mom.) ja kolmelle uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomalle opiskelijalle opetetaan elämänkatsomustietoa. (5 mom.).
Muuhun Suomessa rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan kuin evankelis-luterilaiseen kirkkoon tai ortodoksiseen kirkkokuntaan kuuluville opiskelijoille, jotka eivät osallistu enemmistön uskonnon opetukseen, järjestetään heidän oman uskontonsa opetusta, jos opiskelija sitä pyytää ja kolmen sääntö täyttyy (3 mom.).
Evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen uskonnon lisäksi myös eräitä muita uskontoja (katoliseen, Islamin, adventistiseen, Kristinyhteisön ja Suomen Baháí-yhteisön uskontoon) varten on laadittu opetussuunnitelman perusteet nykyisten perusteiden mukaisesti. Valmisteilla olevien uusien opetussuunnitelman perusteiden tultua voimaan hyväksytään Suomessa vähän opetettavia uskontoja varten uudet perusteet. Ennen näiden voimaantuloa noudatetaan nykyisiä perusteita. Jos kyseisen uskonnon opetukseen ei ole ollenkaan laadittu opetussuunnitelman perusteita, niin alkuvaiheessa sovelletaan lukion opetussuunnitelman perusteissa mainittuja kaikille uskonnoille yhteisiä tavoitteita. Koulutuksen järjestäjä ilmoittaa asiasta Opetushallitukselle, joka laatii kyseiset opetussuunnitelman perusteet yhteistyössä asianomaisen yhdyskunnan kanssa ja hyväksyy ne hallintopäätöksellä. Suomessa vähän opetettavien uskontojen opetussuunnitelman perusteet ovat nähtävissä Opetushallituksen www.oph.fi -sivuilla.
Opiskelijalle, joka kuuluu sellaiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan, jonka oman uskonnon opetusta koulutuksen järjestäjä ei järjestä, voi osallistua elämänkatsomustiedon opetukseen (5 mom.).
Jos suomalaiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumattoman opiskelijan saama kasvatus ja kulttuuritausta vastaa jotain koulutuksen järjestäjän tarjoamaa uskonnon opetusta, voi opiskelija omasta pyynnöstään osallistua kyseiseen uskonnon opetukseen (6. mom.). Näiden opiskelijoiden määrää ei huomioida tarkasteltaessa koulutuksen järjestäjän velvoitetta järjestää kyseistä uskonnon opetusta.
Jos opiskelija ei osallistu uskonnon / elämänkatsomustiedon opetukseen (oppilaan omaa uskontoa ei opeteta / elämänkatsomustiedon ryhmää ei muodostu), hän suorittaa säädetyn kurssimäärän muissa aineissa.
Uudistetussa lukiolain 9 §:ssä mainitaan myös mahdollisuus, että opiskelija kuuluu useampaan kuin yhteen uskonnolliseen yhdyskuntaan. (4 mom.) Tällöin opiskelija päättää, mihin uskonnon opetukseen hän osallistuu. Uskonnonvapauslain siirtymäsäädösten johdosta tämä tilanne voi tulla kysymykseen vasta kolme vuotta lain voimaantulon jälkeen (1.8.2006). Uskonnolliset yhdyskunnat voivat päättää, sallivatko ne jäsenilleen kaksoisjäsenyyttä.
2. Uskonnollisen yhdyskunnan antama koulun uskonnon opetusta korvaava opetus
Uskonnollisen yhdyskunnan antamaan opetukseen sovelletaan yleisiä hyväksilukemisen säädöksiä. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta ei merkitä mahdollisia arvosanoja todistukseen.
3. Uskonnon opetuksen luonne
Säädösmuutosten ehkä näkyvin muutos on ilmaisun ”tunnustuksen mukainen opetus” muuttaminen ”oman uskonnon opetukseksi”. Tämä ei edellytä sisältöjen muutosta.
Lakiuudistusta edeltäneessä keskustelussa on usein noussut esiin uskonnon opetuksen ja uskonnon harjoittamisen suhde. Uskonnon opetusta säätelevät edelleen opetussuunnitelman perusteet ja paikalliset opetussuunnitelmat. Opetussuunnitelman perusteiden mukainen uskonnon opetus ei ole perustuslain 11 §:ssä tarkoitettua uskonnon harjoittamista.
Uskonnon opetukseen sisältyy olennaisena osana oman uskonnon tuntemus. Perustuslakivaliokunnan kannanoton mukaan uskontoon perehtymiseen kuuluu myös tutustuminen uskonnonharjoittamisen muotoihin ja tapoihin. Oman uskonnon opetusta on esimerkiksi rukous, virsi ja tutustuminen uskonnollisiin toimituksiin. Esimerkiksi opetukseen liittyvä vierailukäynti kirkossa tai moskeijassa ei ole uskonnollinen tilaisuus, edellyttäen että siellä ei osallistuta jumalanpalvelukseen tai muuhun hartauden harjoittamiseen. Kaiken tunnilla tapahtuvan opetuksen ja muun toiminnan tulee olla pedagogisesti perusteltua ja opetussuunnitelman mukaista.
4. Lukion juhlat
Suomalaisella koululla on useita perinteisiä juhlia. Osassa niistä on joitakin uskonnollisuuteen viittaavia elementtejä. Tällaisia ovat mm. joulujuhla ja kevätjuhla sekä itsenäisyyspäivän juhla. Eduskunnan perustuslakivaliokunta tähdentää että, tällaiset juhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria eikä niitä esimerkiksi niihin mahdollisesti sisältyvän yksittäisen virren laulamisen johdosta voida uskonnollisen suvaitsevaisuuden nimissä pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavina tilaisuuksina.
5. Lukion uskonnolliset tilaisuudet
Lukio voi edelleen järjestää uskonnollisia tilaisuuksia kuten jumalanpalveluksia ja uskonnollisia päivänavauksia. Perustuslain 11 §:n 2 momentin mukaan ketään ei voida velvoittaa osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Tämän perusteella opiskelijaa ei voida velvoittaa osallistumaan jumalanpalvelukseen tai muuhun uskonnolliseen tilaisuuteen. Lukion opiskelija itse ilmoittaa vapautuksesta. Ilmoituksen voi tehdä kertaluontoisesti tai tapauskohtaisesti. Ilmoituksen muodon päättää koulutuksen järjestäjä. Tämän säännöksen tarkoituksena ei ole estää muiden positiivista uskonnon harjoittamisen vapautta.
Perustuslain 11 §:n 2 mom:n tarkoituksena on ensisijassa suojata henkilöä vieraan uskonnon harjoittamiselta. Vapautuksen perusteina ovat yksinomaan omantunnon syyt. Lähtökohtana voidaan pitää, ettei oman uskonnollisen yhdyskuntansa tilaisuudesta voi vapautua. Opiskelijan esittämästä perustellusta syystä hänet vapautetaan uskonnon harjoittamista. Koulutyön sujuvuuden kannalta ilmoitus tulee tehdä mahdollisimman ajoissa etukäteen, esimerkiksi lukuvuoden alussa.
Lukion ylläpitäjällä ja lukiolla on velvollisuus tiedottaa opiskelijoille lukion toiminnasta. Koska opiskelijalla on säädetyin edellytyksin mahdollisuus kieltäytyä uskonnon harjoittamisesta, niin tiedotteista on tultava ilmi koulun järjestämät uskonnolliset tilaisuudet.
6. Opettajan kelpoisuus
Laki Suomen kansalaisen oikeudesta olla maan palveluksessa uskontunnustukseensa katsomatta (173/21) siihen tehtyine muutoksineen on kumouttu uudella uskonnonvapauslailla. Tämä tarkoittaa, että evankelis-luterilaista ja ortodoksista uskonnonopetusta antavalta opettajalta ei enää edellytetä asianomaisen kirkon jäsenyyttä. Muiden uskontojen opetusta antavilla opettajilla vastaavaa jäsenyysvaatimusta ei ole tähän astikaan ollut. Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annettuun asetukseen on tarkoitus lisätä säännös uskontoa opettavan henkilön (luokanopettajat ja aineenopettajat) aineenhallintavaatimuksista siten, että opettajalta vaaditaan opintoja opetettavassa uskonnossa.
7. Kouluhenkilöstön asema.
Perusoikeusuudistuksen valmistelussa on katsottu, ettei uskonnon ja omantunnon vapautta koskevasta perusoikeussäännöksestä voida johtaa yleistä oikeutta kieltäytyä virkavelvollisuuksiin kuuluvasta tehtävästä vakaumuksen perusteella. Säännöksen on kuitenkin katsottu puoltavan yleisesti työnjaollisia ja hallinnollisia järjestelyjä, joilla vältetään henkilön velvoittaminen vakaumustaan loukkaaviin työtehtäviin.
|
Tätä sivustoa on viimeksi päivitetty 02. elokuuta 2006
