Musiikki havainnollistamisvälineenä (Juha Eerolainen, Etu-Töölön
lukio)
Olen käyttänyt joitain populaarimusiikin kappaleita filosofian
opetuksessa. Usein niiden avulla asia saattaa painua oppilaiden mieliin
paremmin. Esimerkkejä:
Janita: Mull on maailma mun sisällä (kuvaamaan berkeleyläistä sisäistä
maailmaa. Toiset oppilaat inhoavat kappaletta, mutta heillekin se jää
mieleen.) (Janitan levyllä Sävyjä.)
Bond-musiikkia: You only live twice ("You only live twice, and then you
die: once in dreams and once in your life...", myös kahden maailman
esittelyä). (Itse asiassa en muista, menevätkö sanat ihan noin. Enkä ole
edes koko kappaletta käyttänyt. Mutta olen puhunut siitä ja sen
sisällöstä. Ajaa osittain saman asian.)
Hurriganes: It ain't what you do, it's how you do. (Sopii Kierkegaardin
ajatuksiin: objektiivinen on what, tärkeämpi subjektiivinen how.) (Levyllä
Roadrunner).
Prefab Sprout: I remember that. (Kuvaa sitä, miten ihminen luo omaa
minäänsä muistijälkiensä avulla. Olen se, mitä elämästäni muistan).
Prefab Sprout: Nighingales ("What is it in what we do that makes us
what we are? If we sing, are we nightingales?" Mikä tekee yksilöstä sen,
mikä hän on? Samaa teemaa kuin edellinenkin) (Molemmat Prefab Sproutit
levyllä From Langley Park to Memphis.)
