Väittely filosofian opetusmenetelmänä
Olen toteuttanut oheisen debattityöskentelyn Laajasalon lukiossa
filosofian kolmannella kurssilla. Väittely sopii myös erinomaisesti
työmuodoksi etiikan kurssille, jolloin se on toteutettu yhden tunnin
aikana ns. ryhmäväittelynä (opiskelijat eri roolin mukaisissa ryhmissä
(utilitaristit ...) jossakin dilemmassa). Järjestelyt & periaatteet:
Opiskelijat suorittavat väittelyn pari vastaan pari -menetelmällä ( 2 -
2).
Suullisen väittelyn kesto on noin 10 min., jonka jälkeen käydään opettajan
johdolla luokassa palautekeskustelu väittelystä. (kokonaiskesto noin 20 -
25 min.).
Väittelyssä on käytettävä filosofisia argumentteja, ei ns.
eipäs-juupasmetodia. Mikäli vastapuolen perustelut ovat vaikuttavimpia, on
se syytä sanoa keskustelussa. Eli ei väitellä pelkästä väittelyn ilosta,
vaan pyritään saamaan keskustelulla jokin lopputulos.
Kaveria ei jätetä -periaate väittelyssä. Pari työskentelee tiiminä.
Opiskelijat saavat valita 10 kiinnostavinta väittelyaihetta opettajan
tarjoamasta listasta (esim. mistään asiasta ei voida saada varmaa tietoa,
lentäviä lautasia on olemassa, bordellit pitää laillistaa jne. )
Väittelyaiheiden olisi mielellään oltava sellaisia, että ne liittyvät
opiskeltavan kurssin aiheeseen.
Tämän jälkeen arvotaan parit, aiheet ja sovitaan esiintymisjärjestyksestä.
Parit tekevät etukäteen ennen väittelyä kirjallisesti opettajalle ns.
teoreettisen viitekehyksen, joka pitää toimittaa opettajalle kaksi päivää
ennen väittelyä. (väittelyparit sopivat kysymyksenasettelusta ja
kirjoittavat 2-4 pääargumenttia perusteluineen niin, että siinä näkyy
filosofinen ote).
Valmistelua ei tehdä filosofian tunnilla.
Luokassa harjoiteltiin yhden kerran yhdessä väittelyä.
Väittelyt suoritettiin noin puolentoista viikon aikana kurssin
loppupuolella.
Väittelyn jälkeen luokassa suoritetaan äänestys siitä, kumman osapuolen
argumentit olivat vakuuttavampia (luokalla oli velvollisuus seurata
aktiivisesti väittelyä ja osallistua siihen lisäkysymyksillä).
Väittelysuoritus arvosteltiin pistein 0 - 6. Suoritus vastasi 1/3 -osaa
kurssikokeesta.
Kurssin viimeisellä tunnilla jokainen pari kävi opettajan kanssa noin 5
minuutin palautekeskustelun omasta väittelyaiheestaan (mikä meni hyvin,
mitä muuttaisin, mikä pari oli luokassa paras, minkä arvosanan
väittelyparinne ansaitsi ja mikä arvosana kuuluisi teille itsellenne)
--> opettaja kertoo parille tämän väittelystä saamansa pistemäärään ja
perustelee sen.
Omat kokemukset ja opiskelijoiden palaute:
Opiskelijoiden enemmistö piti debattia hyvänä työtapana ja suhtautui
siihen innostuneesti ja toivoi tämänkaltaista työskentelymuotoa
tulevaisuudessa niin filosofiassa kuin muissakin oppiaineissa.
Parien epätasaisuus oli pienoinen ongelma
Ns. teoreettisen viitekehyksen ohjausta on syytä lisätä. Ilman hyvää
valmistelua väittely tuskin onnistuu.
Osa lukiolaisista koki julkisen esiintymisen luokan edessä ahdistavana
kokemuksena.
Palautekeskustelu debatin jälkeen on erityisen tärkeä.
Väittelyn "filosofinen" taso ei ollut niin korkea kuin opettaja oli
etukäteen toivonut .
Opiskelijat näyttivät pääsääntöisesti nauttivan väittelystä ja niiden
aikana myös ns. heikommat lukiolaiset osallistuivat tavallista enemmän
keskusteluun.
Opettajan on syytä korostaa etukäteen ennen väittelyä, että tietyt
elämänkatsomukselliset asiat ovat hyvin henkilökohtaisia asioita. Jokainen
ihmisen mielipidettä on kunnioitettava.
Väittelyjen videointi ja niiden pohjalta myöhemmin käyty analysointi olisi
tuonut enemmän ryhtiä työskentelyyn. Videointi kaatui kuitenkin
opiskelijoiden vastustukseen.
Annan mielelläni asiasta kiinnostuneille lisätietoja ja otan vastaan
kommentteja ja parannusehdotuksia
pertti.tossavainen@pp.inet.fi
Helsingissä 24.5.1997
Pertti Tossavainen
