Filosofian kysymykset ylioppilaskirjoituksissa aikajärjestyksessä

Syksy 2010

1. Sopimusteoriat ovat eräs yritys määritellä oikeudenmukaisen yhteiskunnan
syntyä.

a. Perustuuko Platonin Valtio sopimusteoriaan? (1 p.)

b. Selitä jonkun sopimusteorian perusteet. (2 p.)

c. Kritisoi sopimusteorioita (3 p.)

2. Pohdi ja selitä kriittisesti vertaillen totuuden määritelmiä ja totuusteorioita.


3 . Runoilija Eino Leinon tunnettu säe kuuluu:

“Paha ei ole kenkään ihminen,
vaan toinen on heikompi toista.
On hyvää rinnassa jokaisen,
vaikk' aina ei esille loista.”

Aurinkolaulu (1898)

a) Arvoi Eino Leinon ilmaisemaa käsitystä pahuudesta. (2 p.)

b) Mitä tarkoitetaan, kun puhutaan ihmisen pahuudesta? (2 p.)

c) Voiko eläin olla paha? ( 2 p.)

4. Paavi, arkkipiispa, Dalai Lama, presidentti ja muut johtajat antavat neuvojaan oikeasta ja väärästä. Usein myös tieteen edustajat kertovat mielipiteensä toiminnan oikeista päämääristä. Onko olemassa aitoja etiikan auktoriteetteja?

5. a) Arvioi metafyysisen realismin perusteita. (3 p)

b) Arvioi metafyysisen antirealismin perusteita? (3 p)

6. Turingin testiksi kutsutaan seuraavaa tekoälyyn liittyvää koejärjestelyä. Henkilö keskustelee ja tekee kysymyksiä tietämättä, onko vastaaja kone vai ihminen. Jos henkilö ei vastausten perusteella pitkänkään ajan kuluttua pysty erottamaan konetta ihmisestä, kone on läpäissyt Turingin testin. Onko koejärjestely mielestäsi pätevä? Perustele.


7. Nobel palkittu Amartya Sen kirjoittaa: “Oikeudenmukaisuuden idea vaatii, että vertailemme keskenään sellaisia todellisia elämänkaaria, joita ihmiset voivat elää, mieluummin kuin etsimme etäisiä ideaalisia järjestelmiä. Juuri se tekee oikeudenmukaisuuden ideasta yhtä hyvin merkityksellisen kuin jännittävän käytännöllisessä ajattelussa.” The Guardian 14.7.2009

Mitä oikeudenmukaisuuden idea meiltä vaatii?

8. Arvioi ja arvostele seuraavaa päättelyä.

- Ihmisellä on moraalinen velvollisuus auttaa kärsiviä.
- Kärsimys on poistettu maailmasta.
- Ihmiselle ei ole mahdollista auttaa kärsiviä, joten hän ei pysty
toteuttamaan velvollisuuttaan.
- Ihmisen on kuitenkin toteutettava velvollisuutensa.
- Siis ihmisen on ensin tuotettava kärsimystä ja sitten autettava.
 

9* Mitä luonnonlait ovat ja kuinka niistä saadaan tietoa?

Kuva Tykografi: säännönmukaisia kuvioita rantahiekassa

10* Asioiden arvottaminen on monimutkaista. Michael Jacksonin arvostus on noussut hänen kuoltuaan. Sama ilmiö koskee esimerkiksi kuvataitelijoita. Onko poptähti Madonna paras siksi, että hän ansaitsee eniten, vai ansaitseeko hän eniten, koska hän on paras? Kuinka asioita arvotetaan?
 

Kevät 2010

1. Mihin perustuu kunkin seuraavan väitteen totuus?
a) Kolmiossa on kolme kulmaa.
b) Suomessa on enemmän kuin kymmenen ihmistä.
c) Tupakoitsijat kuolevat nuorempina kuin tupakoimattomat.

2. Sanotaan, että teon päämäärät ja seuraukset oikeuttavat käytetyt keinot. Pohdi väitteen perustelujen pätevyyttä.

3. Antiikin roomalainen filosofi Seneca sanoo “Tee itsesi onnelliseksi!” Onko tämä kehotus eettisesti oikeutettavissa? Perustele.

4. P1. Tutkimusten mukaan ylipaino lisää sairastumisriskiä ja siten lyhentää elinaikaa.
P2. Suomessa ylipainoisten ihmisten määrä kasvaa jatkuvasti.
Johtopäätös: Pitää kiinnittää huomiota ihmisten painonhallintaan.

Miksi tässä päättelyssä tarvitaan kolmas premissi, jotta johtopäätös seuraisi premisseistä? Muotoile tällainen premissi.

5. Naiivin realismin mukaan maailma nähdään täsmälleen sellaisena kuin se on. Havainnon illuusiot osoittavat kuitenkin ettei näin ole, kuten huomaat alla olevasta kuvasta. Mikä näin ollen on havainnon kohde tietoteorian perusteella?

Kuva Eino Kaila: Arkikokemuksen perseptuaalinen ja konseptuaalinen aines. Kirjassa Ajatus ja analyysi (toim. Tauno Nyberg) 1977.

6. David Hume ja Ludwig Wittgenstein puhuvat metafysiikkaa vastaan. Valitse, haluatko puolustaa vai vastustaa heidän näkemystään. Perustele oma kantasi filosofisesti.

Ludwig Wittgenstein: “Siitä mistä ei voi puhua on vaiettava.”
Tractatus logico-philosophicus eli loogis-filosofinen tutkielma (Alkuteos 1921), suom. Heikki Nyman, WSOY, Porvoo, 1980

David Hume: “Kun me näiden periaatteiden valtaamina käymme kirjastojen läpi, minkälaista hävitystä meidän täytyykään siellä tehdä? Ottaessamme käsiimme jonkun nidoksen esim. jumaluusoppia tai koulumetafysiikkaa, tulee meidän kysyä: Sisältääkö se jotain suuretta tai lukua koskevaa loogillista ajattelua? Ei. Sisältääkö se jotain tosiseikkoja ja olemassaoloa koskevaa kokemusajattelua? Ei. Heitettäköön se siis tuleen, sillä se ei voi sisältää muuta kuin viisastelua ja harhaluuloa.” Tutkimus inhimillisestä ymmärryksestä. (Alkuteos: An Enquiry Concerning Human Understanding, 1748.) Suomentanut Eino Kaila. Porvoo: WSOY, 1938.

7. J.S. Mill puhuu kirjassaan Vapaudesta enemmistön tyranniasta. Tällä hän tarkoittaa, että demokratiassa enemmistö päättää asioista. Millä perusteella tätä voidaan väittää tyranniaksi? Pohdi kysymystä kriittisesti.

„Samoin kuin muutkin tyranniat enemmistönkin tyrannia tuli heti pelätyksi ja sellainen se on vieläkin, varsinkin sen vaikutus julkisten virastojen toiminnassa. Mutta ajattelevat ihmiset huomasivat, että kun tyrannina on yhteiskunta itse – yhteiskunta kokonaisuudessaan niiden yksilöiden ylitse, jotka sen muodostavat – niin sen sortamiskeinot eivät rajoitu niihin toimiin, joita se harjoittaa virkamiestensä kautta. Yhteiskunta voi panna ja panee toimeen päätöksensä; vain jos se tekee vääriä päätöksiä oikeiden sijasta tai yleensä ollenkaan päättää asioista, joihin se ei saisi ryhtyä, niin se harjoittaa sosiaalista sortoa, joka on kauheampaa kuin moni valtiollisen sorron laji; sillä vaikkei se tavallisesti perustukaan ankariin rangaistuksiin, niin siitä on kuitenkin vaikea pelastua, koska se tunkeutuu syvemmälle elämän erityiskohtiin ja orjuuttaa itse sielunkin. Suojelus esivallan tyranniutta vastaan ei siis ole riittävä: tarvitaan myös suojelusta yleisen mielipiteen ja tunteen tyranniutta vastaan: sitä yhteiskunnan taipumusta vastaan, jolla se pyrkii muilla välikappaleilla kuin siviilirangaistuksilla tyrkyttämään omia käsityksiään ja tapojaan elinohjeeksi niille, jotka niistä poikkeavat.“
J. S. Mill, Vapaudesta
-

8. Jos laskettelusuksia jaetaan ilmaiseksi, miksi tehdä työtä ostaakseen sukset? Jos leipää jaetaan ilmaiseksi, miksi tehdä työtä ostaakseen leipää? Miten näihin kysymyksiin voidaan vastata yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden kannalta?


*9. UNESCO teki maailmanlaajuisen kyselyn (P-R. Droit, Philosophy and Democracy in the World. UNESCO 1995) siitä, mitä filosofian klassikoita käsitellään eri maiden kouluopetuksessa. Tällä ja seuraavalla sivulla on kymmenen filosofia ylhäältä vasemmalta lähtien suosituimmuusjärjestyksessä . Valitse näistä vähintään kaksi, joiden oppeja selostat vertaillen.

Platon (427 – 317) ja Aristoteles (384 – 322) Kant (1724 – 1804) Descartes (1596 – 1650)

Hegel (1770 – 1832) Hume (1711 – 1776) Spinoza (1632 – 1677)

Leibniz (1632 – 1716) Marx (1818 – 1883) Locke (1632 – 1704)

Kuvalähde vasemmalta ylhäältä lähtien: Rafael: Ateenan koulu (1509-1510). Kuva Tykografi (2007); http://www.marxists.org/glossary/people/k/pics/kant.jpg
http://faculty.uml.edu/enelson/images/Descartes.jpg
http://www2.warwick.ac.uk/fac/soc/philosophy/news/cps.html/hegel.jpg
http://www.christers.net/philosophy/david-hume.jpg
http://ebooks.adelaide.edu.au/s/spinoza/benedict/Spinoza.jpg
http://www.math.wisc.edu/~ellison/m221/7723_Gottfried_Leibniz.jpg
http://www.wesleyan.edu/css/readings/Barber/marx.gif
http://www.malaspina.com/jpg/locke.jpg
(internetkuvien latauspäivä 16.2.2009)

*10. Filosofiassa on esitetty useita ruumiin ja mielen suhdetta koskevia teorioita.
a) Esittele kartesiolaista dualismia. (1 p)
b) Millä perusteella kartesiolainen dualismi on hylättävissä? (3p)
c) Esittele nykyaikaisia vaihtoehtoja dualistiselle teorialle. (5 p)
 

Syksy 2009

1. a) Mitä altruismilla tarkoitetaan? (2 p.)
b) Toimivatko ihmiset koskaan aidosti altruistisella tavalla? (4 p.)

2. Miten filosofia edistää hyvää elämää ja hyvän yhteiskunnan syntymistä? Voit käyttää alla olevaa lainausta hyväksesi.

”Koska UNESCOn tarkoituksena on palvella ihmiskunnan älyllistä ja moraalista yhtenäisyyttä, sen perustehtävänä on edistää tietoa kokonaisuudessaan. Avoimessa, syrjintää vailla olevassa ja moniarvoisessa tietoyhteiskunnassa filosofialla on oma oikeutettu paikkansa. Sen opettaminen yhdessä muiden yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden kanssa on olennainen tehtävämme.”

Koichiro Matsuura: Philosophy: A School of Freedom. UNESCO 2007

3. Onko mahdollista, että moraaliväitteet ovat tosia?

4. Immanuel Kantin mukaan valehteleminen on aina väärin. Oletetaan, että rosvo vaatii sinua paljastamaan pankkikorttisi turvakoodin. Tuntuu itsestään selvältä, että sinulla on lupa valehdella. Miten valehtelemisen kielto kyettäisiin tässä tapauksessa uskottavasti perustelemaan?

5. a) Mihin perustuu käsitys siitä, että luonnontiede tuottaa aitoa tietoa todellisuudesta? (5p.)
b) Miksi tällaista tieteenfilosofista käsitystä kutsutaan? (1p)

6. Kuvaile ja arvioi filosofian historian perinteisiä jumalan olemassaolon todistuksia.


7. Nykytekniikka mahdollistaa ihmisten tarkan valvonnan esimerkiksi kameroiden avulla, puhelinpaikannuksella ja sähköpostia tarkkailemalla. Arvioi seuraavan päättelyn pätevyyttä esimerkiksi hyötynäkökohtien ja yksilöoikeuksien kannalta.

” – Valvonta on helppo toteuttaa ja se lisää turvallisuutta yhteiskunnassa.
- Vain sellaiset ihmiset, joilla on jotain salattavaa, vastustavat valvonnan lisäämistä.
- Valvontaa vastustavia mielipiteitä ei siis tarvitse ottaa huomioon.
- Siksi on perusteltua väittää, että valvonnan lisääminen on suotavaa.”


8. Millä tavalla laillisuus lisää yhteiskunnallista vapautta? Voit käyttää alla olevaa lainausta hyväksesi.

”Laillisuus liittyy ilmeisestikin läheisesti vapauteen. Sen voi todeta tarkastelemalla
oikeusjärjestyksen käsitettä ja sen läheistä kytkeytymistä säännöllisyydeksi käsitetyn
oikeudenmukaisuuden määrääviin sääntöihin. Oikeusjärjestys on julkisten sääntöjen pakottava järjestys, joka on osoitettu rationaalisille ihmisille. Sen tarkoitus on säännellä heidän käyttäytymistään ja tarjota kehys ihmisten yhteistoiminnalle yhteiskunnassa. Silloin kun säännöt ovat oikeudenmukaisia, ne antavat pohjan oikeutetuille odotuksille. Ne luovat perusteen ihmisten keskinäiselle luottamukselle ja
vastalauseelle, jos odotukset jäävät toteutumatta. Jos tällaisten vaateiden perustat ovat epävarmat, silloin ovat myös ihmisten vapaudet rajoiltaan epävarmat.”

John Rawls: Oikeudenmukaisuusteoria 1988 (suom. Terho Pursiainen)

*9. Ranskan suuren vallankumouksen tunnus oli vapaus, veljeys ja tasa-arvo. Pohdi vapauden ja tasa-arvon suhdetta, merkitystä ja arvottamista yhteiskuntaelämässä. Ota huomioon vapauskäsitteen eri merkitykset ja yhteiskuntamuotojen moninaisuus.


*10. Ajattelun tiedollisiksi hyveiksi sanotaan kriittisyyttä, selkeyttä, johdonmukaisuutta, ristiriidattomuutta, kattavuutta ja järjestelmällisyyttä. Miksi nämä hyveet ovat arvokkaita, ja miten ne toteutuvat tietoyhteiskunnassa?

Kevät 2009

1. Hyve ja hyveellinen luonne kuuluvat etiikan peruskäsitteisiin. Mitä hyveitä hyvältä ihmiseltä edellytetään? Pohdi onko hyveellinen ihminen myös onnellinen.

2. Mitä filosofiassa tarkoitetaan väitteellä “tieto on valtaa”? Miten esimerkiksi alla oleva kuva ilmentää tätä väitettä?

laivahissi, kuva Tykografi

3. Ihmisillä on selkeitä käsityksiä oikeasta ja väärästä toiminnasta. Nämä käsitykset eivät yleensä perustu mihinkään filosofisen etiikan teoriaan. Mikä on tällaisen arkietiikan pätevyys?

4. Lue alla oleva kolumni ja vastaa kysymyksiin.
a) Pohdi voiko kolumnin kalanostajaa pitää egoistina.
b) Mikä ero on psykologisella ja normatiivisella egoistisella teorialla?
c) Kritisoi egoismia eettisenä teoriana.


5. Thomas S. Kuhn on loogisen positivismin jälkeisen tieteenfilosofian suuria nimiä. Hänen pääteoksensa Tieteellisten vallankumousten rakenne (1962) aloitti uuden aikakauden tieteenfilosofiassa.
 

a) Mitä Kuhn tarkoittaa tieteellisellä paradigmalla?
b) Miten paradigman käsite auttaa selittämämään tieteen kehitystä?
c) Miten Kuhnin tieteenteoria suhtautuu tiedon kasvun ajatukseen?

6. Millä tavalla välttämättömyyden ongelmaa on käsitelty filosofiassa?

7. Mitkä ovat yksilön velvollisuudet yhteiskuntaa kohtaan? Mitkä ovat yhteiskunnan velvollisuudet yksilöä kohtaan? Voit käyttää alla olevaa sitaattia lähtökohtana.

“Ei ole olemassa, eikä pidä olla olemassa sovittamatonta ristiriitaa yksilön ja kollektiivin välillä, yksilön pyrkimysten ja kollektiivin pyrkimysten välillä.”
J. Stalin, haastattelijana H. G. Wells, 1934. Penguin Books on Interviews.

8. Miten parhaassa mahdollisessa valtiossa pitäisi valita valtionjohtajat?

9* Pitääkö luontoa suojella ennen kaikkea ihmisen onnen ja menestyksen vuoksi? Pohdi kysymystä arvofilosofian ja eri tieteenalojen kannalta.

10* Alla olevassa sitaatissa korostetaan ihmisten keskinäistä riippuvuutta. Pohdi pitäisikö menestyksekkäiden yhteiskunnallisten ja taloudellisten toimijoiden unohtaa oma kansallinen kulttuurinsa arvoineen ja tavoitella globaalia yhtenäiskulttuuria?

“Me olemme riippuvaisia toisistamme hyvin konkreettisesti – taloudellisesti, yhteiskunnallisesti, poliittisesti. Mitä kukin meistä – maailmankansalaisista – tekee, sillä on seurauksia muille ympäri koko maailman tänään ja tulevaisuudessa.”
Lars Rydén teoksessa Education for Global Responsibility – Finnish Perspectives. 2007

 

Syksy 2008

1. Selitä mitä filosofiassa tarkoitetaan
a. oikeuksilla,
b. velvollisuuksilla ja
c. hyveillä.

2. On ilmeistä, että kukaan ei voi olla kirjailija, ellei hän ole kirjoittanut yhtään kirjaa. Toisaalta ihminen on mies tai nainen riippumatta teoistaan. Jotkut filosofit sanovat, että ihminen on sitä mitä hän valitsee ja tekee. Toiset filosofit korostavat sitä, että ihmisen olemus määrää hänen valintojaan ja tekojaan. Pohdi ja perustele, kumpi kanta on pätevä.

3. Jos ihmisten hoitaminen tulee hyvin kalliiksi, olisiko ihmisiä silti hoidettava? Perustele filosofisesti.

4. Jotkut filosofisen etiikan tutkijat, kuten Edvard Westermarck, väittävät, että moraaliväitteet ilmaisevat tunteita. Esimerkiksi väite valehteleminen on väärin tarkoittaa, että valehteleminen on paheksuttavaa, toisin sanoen valehtelemisen paljastuminen aiheuttaa ihmisissä kielteisiä tunteita. Esitä perusteluja, jotka kumoavat tämän emotivistisen väitteen.

"Vaikka kaikki moraaliarvostelmat pohjautuvat viime kädessä tunteisiin, niin se vaikutus, joka älyllisillä tekijöillä on näihin arvostelmiin, on tietysti varsin suuri. Tunteita määräävät havainnot ja ne eroavat luonteeltaan tai voimakkuudeltaan sikäli kuin havainnot eroavat toisistaan."
Edvard Westermarck, Christianity and Morals, 1939
(suomennos Väinö Meltti 1984)


5. Kuvittele, että vain sinä itse olet olemassa ja kaikki muu on sinun miellettäsi. Kuvaa tällaista kantaa ja miten sen voisi kumota?


6. Ovatko alla olevat päättelyt päteviä? Jos joku niistä ei ole pätevä, niin miksi ei?

a. -Kaikki kalat osaavat uida.
- Minä osaan uida.
Siis: minä olen kala.

b. - Jos juon kolajuomaa piristyn.
- Olen piristynyt.
Siis: olen juonut kolajuomaa.

c. - Kaikki ihmiset ovat kuolevaisia.
- Minä olen ihminen.
Siis: minä olen kuolevainen.


7. Oletetaan, että ihmiset toimivat normin vastaisesti, mutta sinä hyväksyt normin ja haluat noudattaa sitä. Onko sinun tässä tilanteessa irrationaalista noudattaa kyseistä normia? Kuvaa tilannetta esimerkein ja esitä kysymykseen filosofinen vastaus.

Kuva: moskovan liikenneruuhka & orjamarkkinat


8. Suomessa ajatellaan yleisesti, että hyvinvointi kuuluu kaikille. Millä tavalla jonkun ihmisen tai ihmisryhmän selvästi keskimääräistä korkeampi hyvinvointitaso olisi perusteltavissa?


9* Kostaminen koetaan joskus loukatun oikeudeksi. Verikosto on joissakin kulttuureissa loukatun ja hänen sukunsa velvollisuus. Kostonhalua ei kuitenkaan yleensä pidetä hyveenä. Tarkastele koston etiikkaa ja kostamisen suhdetta lain määräämiin rangaistuksiin.

"Kosto on kesyttämätöntä oikeutta, jos niin sanoisimme, jota lain on kitkettävä pois sitä mukaa kuin se pääsee rehottamaan ihmisluonnossa. Sillä mitä tulee ensimmäiseen vääryyteen, on se loukkaus lakia vastaan, mutta tuon pahan kostaminen merkitsee itse lain syrjäyttämistä. Ryhtyessään kostoon ihminen varmasti on vihollisensa tasalla, mutta antaessaan vihansa lauhtua hän on vihollisensa yläpuolella, sillä anteeksi antaminen on ruhtinaallista. ... Siedettävin laji kostoa on se, mikä koskee sellaista vääryyttä, mitä ei voi laillisesti rangaista. Mutta sellaisessa tapauksessa on tarkoin pidettävä silmällä, että se koston muoto, jota käytetään, on sellainen, että laki ei pysty siihen, sillä muuten meidän vihollisemme on yhä vielä paremmalla puolella, ja meillä tulee olemaan vastassamme kaksi yhden sijasta."

Francis Bacon: Totuus ja kuolema. Kustannusosakeyhtiö Kirja 1917

10*. Kuinka tieteet ja filosofia ovat vaikuttaneet toisiinsa?

Kevät 2008

1. Sanotaan, että yksilön vapaudella on aina rajansa.
a) Pohdi miten väite on perusteltavissa.
b) Anna esimerkkejä yksilön vapauksista ja selitä niitä.
c) Mitä vapauksia ihminen ei voi itselleen vaatia?

2. Selvitä kausaliteetin käsitettä tieteessä ja arkielämässä.

3. Murtovarkaan teot vaativat rohkeaa luonnetta. Rohkeus on hyve. Murtovaras on siis hyveellinen. Mitä vikaa tässä päättelyssä on, vai ovatko murtovarkaat hyveellisiä ihmisiä?

4. Vertaa toisiinsa tekoutilitarismia ja sääntöutilitarismia. Anna erimerkkejä
tilanteista, joissa teko- ja sääntöutilitaristi suosittavat eri tekovaihtoehtoja, ja arvioi suosituksia.

5. Mihin tekijöihin Krohn mahdollisesti viittaa alla olevassa lainauksessa?
Pohdi tällaisen käsityksen filosofista pätevyyttä.

”Siirtykäämme käsittelemään henkistä ihmiskäsitystä. Vaikka tämäkin käsitys
sen edustajissa esittäytyy erilaisissa variaatioissa, voidaan siinä erottaa eräitä keskeisiä ja yhteisiä piirteitä. Yksi tällainen piirre on teesi, että tuntemaamme todellisuuteen ihmisen mukana on tullut tekijöitä, joita ei voida palauttaa meitä ympäröivän luonnon ilmiöihin...”
Sven Krohn, Ydinihminen. 1989

6. Pohdi onko perusteltua väittää, että nykyajan tiede on välinerationaliteetin hallitsemaa.

”Tietämisen ja ymmärtämisen välisen eron lisäksi on eräs toinen, ihmisen
identiteetin ongelmasta keskustelemisen kannalta tärkeä rationaalisten
suhtautumistapojen erotus. Sen teki luultavasti ensimmäisenä Max Weber. Hän
erotti kaksi rationaalisuuden päämuotoa, joille hän antoi nimet ” Zweckrationalität” ja ”Wertrationalität”. Edellinen liittyy keinon ja päämäärän käsitteisiin. Keinon rationaalisuus on siinä, että se edistää tehokkaasti annetun päämäärän saavuttamista. Keinon käyttö on osaamista ja tietoon perustuva osaaminen sitä mitä sanomme tekniikaksi. Arvorationaalisuus (”Wertrationalität”) koskee muun ohella päämäärien arviointia: ovatko ne tavoittelemisen arvoisia, ja onko niiden saavuttaminen hyväksi tai pahaksi? Tieteellis-tekniselle kulttuurillemme on luonteenomaista, että ihmisen rationaalisessa suhtautumisessa nimenomaan ”Zweckrationalität” on saanut dominoivan aseman. Tämä liikakasvu eli hypertrofia on sukua sille ylikehittyneisyydelle, jonka aikamme intellektuaalisessa elämässä tietäminen on saanut suhteessa ymmärtämiseen. Me olemme tulleet tietäviksi ja osaaviksi ymmärtäväisyyden ja arvoherkkyyden kustannuksella.

G.H. von Wright, Moderni identiteetti ja eettisyys. Ajatus 63, 2006.

7. Positiiviset oikeudet hyvinvointivaltion moraalisena perustana.

8. Millaisia vallankäytön muotoja yhteiskunnassa esiintyy ja miten ne
perustellaan oikeudenmukaisuuden kannalta?

9+. Eri yhteiskuntafilosofiset teoriat kuten liberalismi, konservatismi,
anarkismi, sosialismi ja kommunismi suhtautuvat omistamiseen eri tavoin.
Esittele omistamisen oikeuttamista ja vertaa kahta valitsemaasi teoriaa
toisiinsa.

10+. Erittele tietämisen ja ymmärtämisen eroa lähtökohtana tehtävän numero 6
lainaus. Miten tieteellis-tekninen kulttuuri ilmenee nykymaailmassa? Pohdi G.H.
von Wrightin näkemyksen uskottavuutta sekä Sven Krohnin kysymyksessä numero 5 ehdottamaa vaihtoehtoa.

Syksy 2007

1. Ihmisarvon kunnioittamisen vaatimus on etiikan keskeinen periaate.
a) Mitä sillä tarkoitetaan?
b) Anna esimerkkejä periaatteen loukkaamisesta.
c) Riittääkö tämä periaate yksin etiikan perustaksi?

2. Monet filosofit ja filosofiset suuntaukset ovat kieltäneet metafysiikan mahdollisuuden.
a) Mainitse filosofi tai suuntaus, joka on tehnyt näin ja selitä perusteluja.
b) Vertaa edellä kuvaamaasi näkökantaa johonkin näkökantaan, jossa puolustetaan metafysiikan mahdollisuutta.
c) Miksi metafysiikka on vielä nykyisinkin osa filosofiaa?

3. Selitä normatiivisen etiikan perusteluja ja anna esimerkkejä seuraavia vaihtehtoja kannattaneista filosofeista: sopimusteoria,  luonnonoikeudellinen teoria ja kulttuurirelativismi.

4. Tieteiskirjallisuudessa ja -elokuvissa matkustetaan aikakoneella menneisyyteen ja tulevaisuuteen. Esimerkiksi Albert Einstein pohti tätä mahdollisuutta. Aikamatkustamiseen liittyy mielenkiintoisia loogis-filosofisia ongelmia. Pohdi miten nämä ongelmat liittyvät filosofiseen etiikkaan.

5. Voidaanko kuvitella tiede, joka ennustaa ihmisen valinnat ja teot  kaikissa tilanteissa samalla tavalla kuin luonnontiede ennustaa luonnon tapahtumat? Millaisia vaikeuksia tuollaisen tieteen kehittäminen kohtaa?

6. Mitä tietoteorettisia perusteita on uskoa, että aistihavaintojen eli ilmiöiden takana on jotain?

7. Hyvässä yhteiskunnassa yksilölle sallitaan vapauksia. Millaiset vapauden rajoitukset ovat perusteltavissa utilitaristisesti?

8. Oletetaan, että yhteisö koostuu kahdesta ryhmästä A ja B, joiden jäsenten testatut älykkyysosamäärät eroavat ratkaisevasti toisistaan. Miten tämän yhteisön elämä pitäisi järjestää: kummalle ryhmälle pitäisi antaa enemmän koulutusta, päätösvaltaa tai taloudellisia etuisuuksia? Perustele kantasi kriittisesti oikeudenmukaisuusteorioiden avulla ja käytä hyväksesi älykkyysosamäärätesteihin liittyvää tietoasi.

9*. Olet syyllistynyt varkauteen. Sinulta kysytään, oletko varastanut. Moraalisesti ajatellen sinun pitää pysyä totuudessa ja myöntää varkaus. Lain mukaan kenenkään ei tarvitse todistaa itseään vastaan. Moraalisesti on siis otettava vastuu, mutta ei lain periaatteiden mukaan. Kuinka tällainen ero perustellaan? Onko ero ylipäätään pätevästi perusteltavissa?

10* Voiko kaikkea tietoa epäillä kuten antiikin skeptikot väittivät? Mitä tällaisesta epäilystä seuraa loogisesti ja käytännössä?

Kevät 2007

1. Esitä, miten tiedon käsite filosofiassa määritellään, ja selitä määritelmää.

2. Jotkut tulkitsevat kaikki ihmisen teot egoistisiksi. Esimerkiksi autan ystävääni hädässä. Tekoni voidaan selittää egoistiseksi sanomalla, että tein sen, jotta minulle tulisi siitä hyvä olo. Arvioi väitettä, että altruismi on mahdollista.

3. Eri kulttuureissa moraali määritellään eri tavoin. Voiko olla moraalisia totuuksia, ellei ole yksimielisyyttä siitä, mitä moraali on? Anna esimerkkejä eri kulttuureiden toisistaan eroavista moraalikäsityksistä. Käytä hyväksesi uskonnon tai elämänkatsomustiedon ja historian tietojasi.

(alkuperäisessä tehtävänannossa esiintyy tässä kohtaa valokuva Noam Chomskysta)

4. Noam Chomsky on kuuluisa kielitieteilijä ja kulttuuriradikaali. Selitä alla olevaan tekstinäytteen pohjalta,

a) mitä Chomsky tarkoittaa edistyksellisellä moraalisella näkökannalla, ja

b) pohdi moraalin perusteita.

"Rationalistinen käsitys otaksuu, että on olemassa tiettyjä ihmisluontoon kuuluvia ominaisuuksia ja, että meidän tulee selvittää mitkä nämä ominaisuudet ovat. Olkoonkin, että me emme tiedä paljoakaan niistä On olemassa perinteisen rationalismin kehityslinja, joka kulkee Descartesista vapaahenkisemmän Rousseaun kautta (Rousseau on monitahoinen hahmo, mutta tarkoitan tässä Tutkielman eriarvoisuudesta kirjoittanutta vapaahenkisempää Rousseauta) joihinkin Humboldtin kaltaisiin kantilaisiin ja muihin 1800-luvun vapausajattelijoihin. Sen mukaan ihmisluontoon kuuluu jonkinlainen luomisen halu, tarve hallita omaa tuottavaa ja luovaa työtään,halu olla vapaa autoritaarisista rajoituksista, jonkinlainen tarve työskennellä itse valitsemiensa ehtojen vallitessa ja vapaassa yhteistyössä muiden kanssa. Joidenkin mukaan ihmisluonto käsittää nimenomaisesti nämä ominaisuudet. Tällöin orjuus, palkkaorjuus, herruus, autoritaarisuus jne. olisivat pahuutta, jotka loukkaavat perimmäisiä inhimillisiä periaatteita ja ihmisen luontoa vastaan, ja ovat siksi sietämättömiä. Meidän velvollisuutemme olisi löytää ja poistaa kaikki autoritaarisen valvonnan muodot, kajoaminen henkilön arvokkuuteen ja vapauteen jne. Empiristinen näkökanta sen sijaan omaksuu täysin toisenlaisen asenteen kaikkeen tähän. Sen mukaan ihmisolennot ovat muokattavissa, vailla nimenomaisesti heille kuuluvia ominaisuuksia ja voivat poiketa kaikilla tavoilla toisistaan ja olla keskenään yhtä erilaisia kuin kissa ja koira. Siten ei olisi mitään moraalista estettä puuttua perimmäisiin ihmisoikeuksiin, koska tällaisia oikeuksia ei ole olemassa; ihmiset ovat vain sekalainen kokoelma ominaisuuksia, muokattavissa ja muutettavissa. Voi tietysti toivoa, että tapahtuu muutosta parempaan, mutta moraalilla ei ole asian kanssa tekemistä."

"Itse asiassa en näe mitään tapaa yhdistää edistyksellistä moraalista näkökantaa empiristisiin otaksumiin ihmisestä. Mielestäni tämä juuri onkin yksi niistä syistä, joiden vuoksi empirismi on ollut niin houkutteleva ideologia modernille älymystölle. On syytä kysyä miksi se on ollut niin puoleensavetävä. Miksi empirismi ilmaantuu yhä uudelleen? Marxismi, konservatismi, mitä erilaisimmat ideologiat ovat syvästi sitoutuneet empiristisiin ideoihin. Näin ei ole siksi, että nämä ideat olisivat osoittautuneet menestyksellisiksi. Näin ei ole siksi, että niille olisi jotakin älyllistä tukea, jotain evidenssiä. Päinvastoin lähes kaikki mitä me tiedämme osoittaa, että nämä ideat ovat joko käsittämättömiä tai vääriä. Tarkoitan nyt empirististä käsitystä ihmisluonnosta, en empirististä käsitystä tieteenharjoituksesta. Empiristisen ihmiskäsityksen puolesta ei voi esittää yhtäkään kunnon perustetta, sitä vastaan moniakin. Miksi se siis hyväksytään kuin jokin opinkappale tai dogmi? No, tässä minusta on paikallaan kysyä miten se palvelee niiden tarpeita, jotka sen hyväksyvät. Ja vastaus tähän kysymykseen on jokseenkin selvä."

Hannu Reimen keskustelu Noam Chomskyn kanssa vuonna 1984 (ilm. 1988 Launguage and Politics, suom. Juha Savolainen 1993)

5. Ludwig Wittgenstein ( 1889-1951) pohtii alla olevassa lainauksessa, kuinka värit ovat olemassa. Olioilla, kuten aineellisilla kappaleilla, katsotaan tavallisesti olevan sekundaarisia ja primaarisia ominaisuuksia.

a) Mitä ovat primaariset ominaisuudet?

b) Mitä tarkoitetaan sekundaarisella ominaisuudella? George Berkeleyn (1685-1753) mukaan kaikki kappaleen ominaisuudet ovat sekundaarisia. Mitä hän tarkoittaa?

c) Mitä Wittgenstein tarkoittaa kysymyksellään?

§207. Jos katselen lasin läpi puhdasta punaista ja se näyttää harmaalta, onko lasi todella antanut värille sen harmauden? Ts.: Vai näyttääkö vain siltä?

Ludwig Wittgenstein: Huomautuksia väreistä (Bemerkungen über die Farben 1977; suom. Heikki Nyman, 1982)

6. Pragmatismin totuuskäsitys korostaa tieteellisen teorian toimivuutta sen totuuden kriteerinä. Voidaanko siis teknologian toimivuudesta päätellä, että sen perustana oleva tiede kuvaa todellisuutta? Mitä toimivuudella tarkoitetaan?

Ptolemaioksen (n. 100-180) maailmankuva (alkuperäisessä tehtävänannossa esiintyy tässä kohtaa valokuva Ptolemaioksen maailmankuvan mallista.)

7. "Aineellisen elämän tuotantotapa on ylipäänsä yhteiskunnallisen, poliittisen ja henkisen elämän ehtona. Ihmisen tajunta ei määrää heidän olemistaan, vaan päinvastoin heidän yhteiskunnallinen olemisensa määrää heidän tajuntansa."

Karl Marx: Poliittisen taloustieteen arvostelua (Ilm. 1859 Zur Kritik der politischen Ökonomie. Suom. Antero Tiusanen 1950)

a) Selitä mitä Marx tarkoittaa edellisellä.
b) Valaise asiaa esimerkein.
c) Ota perustellusti kantaa Marxin väitteen pätevyyteen.

8. Sanotaan, että paratiisissa ja helvetissä ei ole oikeudenmukaisuutta. Voidaanko kuvitella sellainen luonnollinen tila, jossa ei vallitse minkäänlainen oikeudenmukaisuus? Miksi oikeudenmukaisuutta tarvitaan yhteiskunnassa?

9* Yllä olevassa tehtävässä numero 4 on tekstinäyte Noam Chomskyltä. Kerro, millainen on empiristinen käsitys ihmisluonnosta Chomskyn mukaan, ja pohdi, miten ideologia sitoutuu ihmiskäsitykseen.

10* Käsittele oppi-, kulttuuri- ja henkilöhistoriallisesti naisia tieteen ja filosofian uranuurtajina. Pohdi miksi filosofian ja tieteen historiassa mainitaan enemmän miehiä kuin naisia. Voit käyttää laajasti muissa oppiaineissa saamiasi tietoja.

Hypatia n. 370-415, Annie Besant 1847-1933, Marie Curie 1867-1934, Hannah Arendt 1906-1975, Simone de Beauvoir 1908-1986, Julia Kristeva synt. 1941, Martha Nussbaum synt. 1947 (alkuperäisessä tehtävänannossa esiintyy yllämainittuja henkilöitä esittävät kuvat)

Syksy 2006

1. Monismi ja dualismi ovat yrityksiä ratkaista maailman perusluonnetta koskeva kysymys.

1. Selitä, mitä metafysiikassa monismilla ja dualismilla tarkoitetaan,

2. kerro, mitä monismin muotoja on olemassa, kuvaile niitä ja

3. mainitse monisteja ja monistisia koulukuntia.
    

2. Pohdi yksilön ja yhteisön suhdetta filosofisena kysymyksenä.

3. Kuvaa normatiivisen etiikan, metaetiikan ja soveltavan etiikan suhdetta. Voit halutessasi piirtää käsitekartan ja selittää sen.

4. Pasin perheenjäsen sairastuu vaikeasti ja pitkäaikaisesti. Jotta sairas ei joutuisi laitoshoitoon, Pasi päättää hoitaa häntä kotona. Tämä haittaa Pasin kouluttautumista ja ystävyyssuhteita eli vaikuttaa huomattavasti hänen tulevaisuuteensa.

1. Onko Pasilla velvollisuus hoitaa perheenjäsentään? Perustele vastauksesi.

2. Onko sairaalla moraalinen oikeus vaatia, että Pasi hoitaa häntä? Perustele vastauksesi.
    

5. Kuvaa empiirisen tieteen tutkimusmenetelmää:

1. miten sitä käytetään luonnontieteissä,

2. soveltuuko se yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen,

3. mikä on sen suhde matematiikkaan.
    

6. Filosofia voidaan määritellä monella eri tavalla.

1. Valitse yksi alla olevista määritelmistä ja selitä sen sisältöä.

2. Vertaa kahta määritelmää keskenään.

3. Kerro perustellen, mikä määritelmistä on osuvin.
    

Filosofian ideana on aloittaa jostain niin yksinkertaisesta, ettei sen sanominen tunnu tarpeelliselta, ja lopettaa johonkin niin paradoksaaliseen, ettei kukaan usko sitä. Bertrand Russell

Kenenkään ei nuorena pitäisi viivytellä filosofian opinnoissaan, eikä kukaan saisi vanhana väsyä opintoihinsa. Koskaan ei ole liian aikaista eikä liian myöhäistä turvata sielunsa terveys. Epikuros

Filosofia on tieteen kielen looginen syntaksi. Rudolf Carnap

Filosofiset käsitteet ovat fragmentaarisia kokonaisuuksia, jotka eivät lomitu toisiinsa, sillä niiden rajat eivät käy yksiin. Ne syntyvät pikemminkin noppaa heittämällä kuin muodostavat palapelin. Silti ne resonoivat toisiinsa, ja ne luova filosofia on aina väkevä Kokonaisuus, joka ei ole fragmentaarinen vaikka pysyykin avoimena – rajaton Kaikkeus, Omnitudo, joka sisältää ne kaikki yhdellä ja samalla tasolla. Se on pöytä, tasanko, maljakko. Gilles Deleuze ja Félix Guattari

Filosofia on ajatustyötä, johon ryhdytään aikomuksessa yhdistää arkielämän kokemukset ja tieteellisen tutkimuksen tulokset yhtenäiseksi ja ristiriidattomaksi maailmankatsomukseksi, joka saattaa tyydyttää sekä järjen tarpeet että tunteen vaatimukset. Wilhelm Jerusalem

Voimme ehkä sanoa, että filosofia on tutkimusta, jonka kohteena ovat yleisten asioiden väliset yhteydet, kun taas erityistieteiden kohteena ovat erityiset reaaliasiat ja niiden väliset yhteydet. Filosofian erottaa erityistieteistä lähinnä sen yleisyys, ei se, että filosofian teesit olisivat apriorisia ja transsendentaalisia ja erityistieteiden aposteriorisia. Raimo Tuomela

Filosofian voidaan sanoa koostuvan kolmenlaisesta aktiviteetista: terveen järjen mukaisen vastauksen näkeminen, ongelmaan niin syvälle kaivautuminen, että terveen järjen mukainen vastaus on sietämätön, ja tästä tilanteesta takaisin terveen järjen mukaiseen vastaukseen pääseminen. Wittgenstein

Filosofia on tieteenala, jolla harjoitetaan käsitteellistä tutkimusta, käytetään rationaalisia perusteluja, yritetään antaa syvempi selitys puutteellisesti ymmärretyille asioille vetoamalla ilmiöiden taustalla oleviin periaatteisiin ja pyritään siten systematisointiin ja yleisyyteen. Leila Haaparanta ja Ilkka Niiniluoto

Minulle on vähitellen selvinnyt, mitä jokainen suuri filosofia on tähän asti ollut: nimittäin tekijänsä itsetunnustus ja eräs laji tahtomatta ja huomaamatta syntyneitä mémoires; samaten, että moraaliset (tai epämoraaliset) tarkoitukset ovat olleet jokaisessa filosofiassa se elämänitu, josta kulloinkin on koko kasvi kasvanut. Friedrich Nietzsche

7. Terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden uhatessa väitetään usein, että poliisin valtuuksia lisäämällä lisääntyy myös kansalaisten turvallisuus. Pohdi poliisin valtuuksien lisäämistä yhteiskuntafilosofisena ongelmana.

8. Äänioikeuden mielivaltainen rajoittaminen poliittisissa vaaleissa on demokratian periaatteiden vastaista. Määrittele demokratia ja pohdi sen yhteiskuntafilosofisia perusteluita.

+9. Tehtävän 6 määritelmistä muodostuu monipuolinen kuva filosofian alasta, ongelmista, menetelmistä ja päämääristä. Erittele filosofian kokonaiskuvaa määritelmien ja oman tietosi perusteella.

+ 10. Kuvaa DNA-tutkimukseen ja sen soveltamiseen liittyviä filosofisen etiikan ongelmia. Esittele mahdollisia ratkaisuja. Käytä filosofisessa pohdinnassa hyväksesi eri tieteenalojen tietojasi.

Kevät 06