Metafysiikka, filosofia

30. tammikuuta 2011

Etusivu Ainereaali Didaktiikkaa Filosofian OPS Läroplanen Opettajaksi

Filosofian kysymykset ylioppilaskirjoituksissa
bullet

Filosofian kysymykset aikajärjestyksessä

bullet

Filosofian kysymykset teemoittain
bullet

Metafysiikka ja filosofian luonne

bullet

Tietoteoria, tieteenfilosofia ja logiikka

bullet

Etiikka ja estetiikka

bullet

Yhteiskuntafilosofia

 

 

 

Metafysiikka, filosofian luonne

a) Arvioi metafyysisen realismin perusteita. (3 p)

b) Arvioi metafyysisen antirealismin perusteita? (3 p)

 

Filosofiassa on esitetty useita ruumiin ja mielen suhdetta koskevia teorioita.
a) Esittele kartesiolaista dualismia. (1 p)
b) Millä perusteella kartesiolainen dualismi on hylättävissä? (3p)
c) Esittele nykyaikaisia vaihtoehtoja dualistiselle teorialle. (5 p)
 


UNESCO teki maailmanlaajuisen kyselyn (P-R. Droit, Philosophy and Democracy in the World. UNESCO 1995) siitä, mitä filosofian klassikoita käsitellään eri maiden kouluopetuksessa. Tällä ja seuraavalla sivulla on kymmenen filosofia ylhäältä vasemmalta lähtien suosituimmuusjärjestyksessä . Valitse näistä vähintään kaksi, joiden oppeja selostat vertaillen.

Platon (427 – 317) ja Aristoteles (384 – 322) Kant (1724 – 1804) Descartes (1596 – 1650)

Hegel (1770 – 1832) Hume (1711 – 1776) Spinoza (1632 – 1677)

Leibniz (1632 – 1716) Marx (1818 – 1883) Locke (1632 – 1704)

Kuvalähde vasemmalta ylhäältä lähtien: Rafael: Ateenan koulu (1509-1510). Kuva Tykografi (2007); http://www.marxists.org/glossary/people/k/pics/kant.jpg
http://faculty.uml.edu/enelson/images/Descartes.jpg
http://www2.warwick.ac.uk/fac/soc/philosophy/news/cps.html/hegel.jpg
http://www.christers.net/philosophy/david-hume.jpg
http://ebooks.adelaide.edu.au/s/spinoza/benedict/Spinoza.jpg
http://www.math.wisc.edu/~ellison/m221/7723_Gottfried_Leibniz.jpg
http://www.wesleyan.edu/css/readings/Barber/marx.gif
http://www.malaspina.com/jpg/locke.jpg
(internetkuvien latauspäivä 16.2.2009)
 

David Hume ja Ludwig Wittgenstein puhuvat metafysiikkaa vastaan. Valitse, haluatko puolustaa vai vastustaa heidän näkemystään. Perustele oma kantasi filosofisesti.

Ludwig Wittgenstein: “Siitä mistä ei voi puhua on vaiettava.”
Tractatus logico-philosophicus eli loogis-filosofinen tutkielma (Alkuteos 1921), suom. Heikki Nyman, WSOY, Porvoo, 1980

David Hume: “Kun me näiden periaatteiden valtaamina käymme kirjastojen läpi, minkälaista hävitystä meidän täytyykään siellä tehdä? Ottaessamme käsiimme jonkun nidoksen esim. jumaluusoppia tai koulumetafysiikkaa, tulee meidän kysyä: Sisältääkö se jotain suuretta tai lukua koskevaa loogillista ajattelua? Ei. Sisältääkö se jotain tosiseikkoja ja olemassaoloa koskevaa kokemusajattelua? Ei. Heitettäköön se siis tuleen, sillä se ei voi sisältää muuta kuin viisastelua ja harhaluuloa.” Tutkimus inhimillisestä ymmärryksestä. (Alkuteos: An Enquiry Concerning Human Understanding, 1748.) Suomentanut Eino Kaila. Porvoo: WSOY, 1938.

Kuvaile ja arvioi filosofian historian perinteisiä jumalan olemassaolon todistuksia.
 

Millä tavalla välttämättömyyden ongelmaa on käsitelty filosofiassa?

 

Kuvittele, että vain sinä itse olet olemassa ja kaikki muu on sinun miellettäsi. Kuvaa tällaista kantaa ja miten sen voisi kumota?

 

On ilmeistä, että kukaan ei voi olla kirjailija, ellei hän ole kirjoittanut yhtään kirjaa. Toisaalta ihminen on mies tai nainen riippumatta teoistaan. Jotkut filosofit sanovat, että ihminen on sitä mitä hän valitsee ja tekee. Toiset filosofit korostavat sitä, että ihmisen olemus määrää hänen valintojaan ja tekojaan. Pohdi ja perustele, kumpi kanta on pätevä.
 

Monet filosofit ja filosofiset suuntaukset ovat kieltäneet metafysiikan mahdollisuuden.
a) Mainitse filosofi tai suuntaus, joka on tehnyt näin ja selitä perusteluja.
b) Vertaa edellä kuvaamaasi näkökantaa johonkin näkökantaan, jossa puolustetaan metafysiikan mahdollisuutta.
c) Miksi metafysiikka on vielä nykyisinkin osa filosofiaa?

 

Esitä, miten tiedon käsite filosofiassa määritellään, ja selitä määritelmää.

 

Filosofia voidaan määritellä monella eri tavalla.

  1. Valitse yksi alla olevista määritelmistä ja selitä sen sisältöä.

  2. Vertaa kahta määritelmää keskenään.

  3. Kerro perustellen, mikä määritelmistä on osuvin.
     

Filosofian ideana on aloittaa jostain niin yksinkertaisesta, ettei sen sanominen tunnu tarpeelliselta, ja lopettaa johonkin niin paradoksaaliseen, ettei kukaan usko sitä. Bertrand Russell

 

Kenenkään ei nuorena pitäisi viivytellä filosofian opinnoissaan, eikä kukaan saisi vanhana väsyä opintoihinsa. Koskaan ei ole liian aikaista eikä liian myöhäistä turvata sielunsa terveys. Epikuros

 

Filosofia on tieteen kielen looginen syntaksi. Rudolf Carnap

 

Filosofiset käsitteet ovat fragmentaarisia kokonaisuuksia, jotka eivät lomitu toisiinsa, sillä niiden rajat eivät käy yksiin. Ne syntyvät pikemminkin noppaa heittämällä kuin muodostavat palapelin. Silti ne resonoivat toisiinsa, ja ne luova filosofia on aina väkevä Kokonaisuus, joka ei ole fragmentaarinen vaikka pysyykin avoimena – rajaton Kaikkeus, Omnitudo, joka sisältää ne kaikki yhdellä ja samalla tasolla. Se on pöytä, tasanko, maljakko. Gilles Deleuze ja Félix Guattari

 

Filosofia on ajatustyötä, johon ryhdytään aikomuksessa yhdistää arkielämän kokemukset ja tieteellisen tutkimuksen tulokset yhtenäiseksi ja ristiriidattomaksi maailmankatsomukseksi, joka saattaa tyydyttää sekä järjen tarpeet että tunteen vaatimukset. Wilhelm Jerusalem

 

Voimme ehkä sanoa, että filosofia on tutkimusta, jonka kohteena ovat yleisten asioiden väliset yhteydet, kun taas erityistieteiden kohteena ovat erityiset reaaliasiat ja niiden väliset yhteydet. Filosofian erottaa erityistieteistä lähinnä sen yleisyys, ei se, että filosofian teesit olisivat apriorisia ja transsendentaalisia ja erityistieteiden aposteriorisia. Raimo Tuomela

 

Filosofian voidaan sanoa koostuvan kolmenlaisesta aktiviteetista: terveen järjen mukaisen vastauksen näkeminen, ongelmaan niin syvälle kaivautuminen, että terveen järjen mukainen vastaus on sietämätön, ja tästä tilanteesta takaisin terveen järjen mukaiseen vastaukseen pääseminen. Wittgenstein

 

 

Filosofia on tieteenala, jolla harjoitetaan käsitteellistä tutkimusta, käytetään rationaalisia perusteluja, yritetään antaa syvempi selitys puutteellisesti ymmärretyille asioille vetoamalla ilmiöiden taustalla oleviin periaatteisiin ja pyritään siten systematisointiin ja yleisyyteen. Leila Haaparanta ja Ilkka Niiniluoto

 

Minulle on vähitellen selvinnyt, mitä jokainen suuri filosofia on tähän asti ollut: nimittäin tekijänsä itsetunnustus ja eräs laji tahtomatta ja huomaamatta syntyneitä mémoires; samaten, että moraaliset (tai epämoraaliset) tarkoitukset ovat olleet jokaisessa filosofiassa se elämänitu, josta kulloinkin on koko kasvi kasvanut. Friedrich Nietzsche

 

 Filosofia on mahdollisten maailmoiden käsitteellistä tutkimusta. von Gunzenhausenin mukaan.

 

(jokeritehtävä). Tehtävän 6 määritelmistä muodostuu monipuolinen kuva filosofian alasta, ongelmista, menetelmistä ja päämääristä. Erittele filosofian kokonaiskuvaa määritelmien ja oman tietosi perusteella. (ks. tehtävä "Filosofia voidaan määritellä monella eri tavalla...", yllä)

 

Monismi ja dualismi ovat yrityksiä ratkaista maailman perusluonnetta koskeva kysymys.

  1. Selitä, mitä metafysiikassa monismilla ja dualismilla tarkoitetaan,

  2. kerro, mitä monismin muotoja on olemassa, kuvaile niitä ja

  3. mainitse monisteja ja monistisia koulukuntia.
     

 

·                    Jokainen olio on itsensä kanssa identtinen.

a)     Onko lause luonteeltaan empiirinen vai käsitteellinen? Perustele vastauksesi.

b)    Ilmaiseeko lause a priori- vai a posteriori -tietoa? Perustele vastauksesi.

c)     Onko lause tosi vai epätosi? Soveltuvatko sellaiset totuusteoriat kuin korrespondenssi-teoria lauseen totuusarvon ratkaisemiseen? 

·                     Eri koulukunnat määrittelevät filosofian alueen ja tutkimuksen eri tavalla.

a)     Kerro lyhyesti, miten filosofia voidaan määritellä,

b)    kuvaile jokin toinen tapa määritellä filosofia ja

c)     pohdi a- ja b-kohdissa esittämiesi määritelmien osuvuutta.

·                      Metafyysisen monismin mukaan maailma rakentuu yhdenlajisesta substanssista, kuten materiasta tai hengestä. Pohdi, onko nykymaailmassa filosofisesti uskottavaa vaihtoehtoa materialistiselle monismille.

·                    Arvioi väitteitä ”jokainen ihminen on taiteilija” ja ”jokainen ihminen on filosofi”.

·         +6. ”Tarkasteltaessa asioita historian valossa lienee kuitenkin pakko myöntää, että perin harvoja käsitteitä on poistettu filosofisten keskustelujen päiväjärjestyksestä sillä perusteella, että olisi päästy yksimielisyyteen käsitteiden sisällöstä. Suurin piirtein on asianlaita niin, etteivät hyvin määritellyt käsitteet ole koskaan olleet (filosofisesti) problemaattisia ja ettei filosofisesti mielenkiintoisia käsitteitä ole koskaan kyetty kunnolla määrittelemään. Eivät kaikki filosofiset probleemat ole ikuisia. Uusia probleemoja syntyy ja vanhoja vaipuu unhoon. Mutta vaihtelut eivät johdu niinkään filosofisen keskustelun sisäisestä luonteesta kuin sen kulttuuriympäristön muuttumisesta, jossa keskustelu käydään.” (G. H. von Wright, Logiikka, filosofia ja kieli, 1968)

Esittele yllä olevan lainauksen pohjalta von Wrightin näkemystä filosofian luonteesta ja kehittymisestä. Mikä on nähdäksesi filosofian yhteiskunnallinen merkitys? Kuinka se on historiallisesti muuttunut?

 

·                    Mitä mahdollisuuksia ihmisellä on saada tietoa todellisuuden perimmäisestä luonteesta? Esittele ja punnitse eri mahdollisuuksia.

·                    Valitse kaksi filosofia ja vertaile heidän teorioitaan maailman rakenteesta.

·                    Joskus väitetään, että kaikki filosofiset ongelmat ovat vain kieltä koskevia kysymyksiä. Mitä tällä tarkoitetaan, ja miten tätä väitettä voidaan perustella?

·      Kerro, mitkä ovat filosofian osa-alueet, ja kuvaa lyhyesti niiden sisältöä.

·     Edistys historian johtolankana Karl Marxin filosofiassa(ei analyysiä)

·     Selvitä materialismin ja idealismin välistä eroa filosofiassa.

·     *6. Ovatko tietokonevirukset eläviä olentoja?

·     Ontologinen todistus jumalan olemassaolosta.

·     Nominalismi on oppi, jonka mukaan reaalimaailmassa ei ole olemassa sukuja eikä lajeja vaan ainoastaan yksilöitä. Toisaalta  puhumme eläin- ja kasvilajeista, jotka biologiatieteen mukaan syntyvät ja katoavat. Pohdi lajien asemaa todellisuudessa.

·     * 6.  Lukion opetussuunnitelman perusteissa 1994 sanotaan lukion  arvoperustasta: "Arvoperustan täsmentämisessä keskeistä on eettinen pohdinta. Lähtökohdan arvopohdinnoille antavat sellaiset kulttuurimme perusarviot kuin hyvyys, totuus ja kauneus sekä kristillinen lähimmäisen rakkaus. Nykymaailman arvojen ainekset nousevat erityisesti elämän ja ihmisarvon kunnioittamisesta.  Ihmisten välinen tasa-arvo sukupuolesta, rodusta, terveydentilasta ja varallisuudesta riippumatta voidaan ottaa yhdeksi lähtökohdaksi, samoin elämän säilyttäminen maapallolla kaikessa monimuotoisuudessaan."
Missä kohdin antiikin filosofian vaikutus näkyy yllä olevassa tekstissä. Pohdi antiikin filosofian merkitystä nyky-Suomen kulttuuriperinteelle.

·     ”Filosofia on ajatustyö, johon ryhdytään tarkoituksessa yhdistää jokapäiväisen elämän kokemukset ja tieteellisen tutkimuksen tulokset yhtenäiseksi ja ristiriidattomaksi maailmankatsomukseksi, joka on omansa tyydyttämään ymmärryksen tarpeet ja järjen vaatimukset.” – Wilhelm Jerusalem, Filosofian alkeet, alkuperäisteos 1899.
Arvioi määritelmän osuvuutta

·      Mitä filosofinen metafysiikka on, ja mitä tietoa se voi meille antaa?

·     Analysoi väitettä "tämä tapahtui sattumalta".

·     Aristoteleen teoria syistä on kuuluisa filosofian historiassa. Esittele se ja vertaa sitä lyhyesti oman vuosisatamme tieteelliseen käsitykseen.

·     *6. Mikä on filosofisen keskustelun ja tutkimuksen luonne? Vertaile eri käsityksiä ja

·     esittele niitä kriittisesti.

·     Selvitä Platonin ideaoppia ratkaisuna yleiskäsitteiden luonteen ongelmaan.

·     Selosta, mitä determinismin käsitteellä metafysiikassa tarkoitetaan. Keitä filosofeja voi pitää deterministeinä, ketkä ovat deterministisen metafysiikan tärkeimmät vastustajat?

·     G. W. F. Hegel (1770-1831) kirjoittaa kirjassaan Historian filosofia: "Maailmanhistoria ei ole muuta kuin vapauden idean kehittymistä." Selvitä Hegelin historiankäsityksen pääpiirteet.

·     Esisokraattinen filosofi Herakleitos sanoo: "Kaikki virtaa", ja: "Et voi astua kahta kertaa samaan virtaan." Ei tiedetä, mitä hän oikeastaan tarkoittaa näillä väitteillä. Pohdi, mitä nämä väitteet voisivat filosofisesti merkitä.

·     Tieteiskirjailija Arthur C. Clarken tarinaan perustuvassa Stanley Kubrickin elokuvassa "2001: Avaruusseikkailu" esiintyy ajatteleva ja tunteva tietokone HAL, joka kärsii mielenterveyden ongelmista. Voivatko tulevaisuuden tietokoneet ajatella ja tuntea kuin HAL? Millä perusteella?

·     Mikä on filosofinen dilemma? Esitä esimerkki dilemmasta ja selvitä sen avulla, mistä dilemmassa on kysymys.

·     Eräässä vaatealan mainosjulkaisussa on otsikko "Se on todellista -  huomisen totuus jo tänään". Vastaa kysymykseen "Mitä on olemassa?". Perustele vastauksesi.  

·     Aika ja avaruus filosofisina ongelmina  

·     +6. "Elleivät viime vuosikymmenien keskustelut ole muuta opettaneet, ne ovat ainakin osoittaneet, että järkevyys, rationaalisuus, on paljon moniulotteisempi käsite kuin edistys- ja kehitysuskon täyttämässä länsimaailmassa aikaisemmin tajuttiinkaan."

G. H. von Wright, Tiede ja ihmisjärki, 1987

Esittele 1900-luvun filosofisia koulukuntia ja niiden tärkeimpiä edustajia. Kuvaile koulukuntien välillä esiintyneitä ristiriitoja.

 

 

Etusivu | Aikajärjestyksessä | Metafysiikka, filosofia | Tietoteoria, tieteenfilosofia, logiikka | Etiikka, estetiikka | Yhteiskuntafilosofia | Arviointi | Tilastoja

Tätä sivustoa on viimeksi päivitetty 30. tammikuuta 2011