Yhteiskuntafilosofia
Nobel palkittu Amartya Sen
kirjoittaa: “Oikeudenmukaisuuden idea vaatii, että vertailemme
keskenään sellaisia todellisia elämänkaaria, joita ihmiset voivat elää,
mieluummin kuin etsimme etäisiä ideaalisia järjestelmiä. Juuri se tekee
oikeudenmukaisuuden ideasta yhtä hyvin merkityksellisen kuin jännittävän
käytännöllisessä ajattelussa.” The Guardian 14.7.2009
Mitä oikeudenmukaisuuden idea meiltä vaatii?
Sopimusteoriat ovat eräs
yritys määritellä oikeudenmukaisen yhteiskunnan
syntyä.
a. Perustuuko Platonin Valtio sopimusteoriaan? (1 p.)
b. Selitä jonkun sopimusteorian perusteet. (2 p.)
c. Kritisoi sopimusteorioita (3 p.)
Jos laskettelusuksia jaetaan
ilmaiseksi, miksi tehdä työtä ostaakseen sukset? Jos leipää jaetaan
ilmaiseksi, miksi tehdä työtä ostaakseen leipää? Miten näihin
kysymyksiin voidaan vastata yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden
kannalta?
J.S. Mill puhuu kirjassaan
Vapaudesta enemmistön tyranniasta. Tällä hän tarkoittaa, että
demokratiassa enemmistö päättää asioista. Millä perusteella tätä voidaan
väittää tyranniaksi? Pohdi kysymystä kriittisesti.
„Samoin kuin muutkin tyranniat enemmistönkin tyrannia tuli heti
pelätyksi ja sellainen se on vieläkin, varsinkin sen vaikutus julkisten
virastojen toiminnassa. Mutta ajattelevat ihmiset huomasivat, että kun
tyrannina on yhteiskunta itse – yhteiskunta kokonaisuudessaan niiden
yksilöiden ylitse, jotka sen muodostavat – niin sen sortamiskeinot eivät
rajoitu niihin toimiin, joita se harjoittaa virkamiestensä kautta.
Yhteiskunta voi panna ja panee toimeen päätöksensä; vain jos se tekee
vääriä päätöksiä oikeiden sijasta tai yleensä ollenkaan päättää
asioista, joihin se ei saisi ryhtyä, niin se harjoittaa sosiaalista
sortoa, joka on kauheampaa kuin moni valtiollisen sorron laji; sillä
vaikkei se tavallisesti perustukaan ankariin rangaistuksiin, niin siitä
on kuitenkin vaikea pelastua, koska se tunkeutuu syvemmälle elämän
erityiskohtiin ja orjuuttaa itse sielunkin. Suojelus esivallan
tyranniutta vastaan ei siis ole riittävä: tarvitaan myös suojelusta
yleisen mielipiteen ja tunteen tyranniutta vastaan: sitä yhteiskunnan
taipumusta vastaan, jolla se pyrkii muilla välikappaleilla kuin
siviilirangaistuksilla tyrkyttämään omia käsityksiään ja tapojaan
elinohjeeksi niille, jotka niistä poikkeavat.“
J. S. Mill, Vapaudesta
-
Ajattelun
tiedollisiksi hyveiksi sanotaan kriittisyyttä, selkeyttä,
johdonmukaisuutta, ristiriidattomuutta, kattavuutta ja
järjestelmällisyyttä. Miksi nämä hyveet ovat arvokkaita, ja miten ne
toteutuvat tietoyhteiskunnassa?
Ranskan
suuren vallankumouksen tunnus oli vapaus, veljeys ja tasa-arvo.
Pohdi vapauden ja tasa-arvon suhdetta, merkitystä ja arvottamista
yhteiskuntaelämässä. Ota huomioon vapauskäsitteen eri merkitykset ja
yhteiskuntamuotojen moninaisuus.
Millä tavalla
laillisuus lisää yhteiskunnallista vapautta? Voit käyttää alla
olevaa lainausta hyväksesi.
”Laillisuus liittyy ilmeisestikin läheisesti vapauteen. Sen voi todeta
tarkastelemalla oikeusjärjestyksen käsitettä ja sen läheistä
kytkeytymistä säännöllisyydeksi käsitetyn
oikeudenmukaisuuden määrääviin sääntöihin. Oikeusjärjestys on julkisten
sääntöjen pakottava järjestys, joka on osoitettu rationaalisille
ihmisille. Sen tarkoitus on säännellä heidän käyttäytymistään ja tarjota
kehys ihmisten yhteistoiminnalle yhteiskunnassa. Silloin kun säännöt
ovat oikeudenmukaisia, ne antavat pohjan oikeutetuille odotuksille. Ne
luovat perusteen ihmisten keskinäiselle luottamukselle ja
vastalauseelle, jos odotukset jäävät toteutumatta. Jos tällaisten
vaateiden perustat ovat epävarmat, silloin ovat myös ihmisten vapaudet
rajoiltaan epävarmat.”
John Rawls: Oikeudenmukaisuusteoria 1988 (suom. Terho Pursiainen)
Nykytekniikka
mahdollistaa ihmisten tarkan valvonnan esimerkiksi kameroiden avulla,
puhelinpaikannuksella ja sähköpostia tarkkailemalla. Arvioi
seuraavan päättelyn pätevyyttä esimerkiksi hyötynäkökohtien ja
yksilöoikeuksien kannalta.
” – Valvonta on helppo toteuttaa ja se lisää turvallisuutta
yhteiskunnassa.
- Vain sellaiset ihmiset, joilla on jotain salattavaa, vastustavat
valvonnan lisäämistä.
- Valvontaa vastustavia mielipiteitä ei siis tarvitse ottaa huomioon.
- Siksi on perusteltua väittää, että valvonnan lisääminen on suotavaa.”
Miten
filosofia edistää hyvää elämää ja hyvän yhteiskunnan syntymistä?
Voit käyttää alla olevaa lainausta hyväksesi.
”Koska UNESCOn tarkoituksena on palvella ihmiskunnan älyllistä ja
moraalista yhtenäisyyttä, sen perustehtävänä on edistää tietoa
kokonaisuudessaan. Avoimessa, syrjintää vailla olevassa ja
moniarvoisessa tietoyhteiskunnassa filosofialla on oma oikeutettu
paikkansa. Sen opettaminen yhdessä muiden yhteiskuntatieteiden ja
humanististen tieteiden kanssa on olennainen tehtävämme.”
Koichiro Matsuura: Philosophy: A School of Freedom. UNESCO 2007
Mitkä ovat yksilön
velvollisuudet yhteiskuntaa kohtaan? Mitkä ovat yhteiskunnan
velvollisuudet yksilöä kohtaan? Voit käyttää alla olevaa sitaattia
lähtökohtana.
“Ei ole olemassa, eikä pidä olla olemassa
sovittamatonta ristiriitaa yksilön ja kollektiivin välillä, yksilön
pyrkimysten ja kollektiivin pyrkimysten välillä.” J. Stalin,
haastattelijana H. G. Wells, 1934. Penguin Books on Interviews.
Miten parhaassa mahdollisessa valtiossa
pitäisi valita valtionjohtajat?
(jokeri) Pitääkö luontoa suojella ennen
kaikkea ihmisen onnen ja menestyksen vuoksi? Pohdi kysymystä
arvofilosofian ja eri tieteenalojen kannalta.
(jokeri) Alla olevassa sitaatissa
korostetaan ihmisten keskinäistä riippuvuutta. Pohdi pitäisikö
menestyksekkäiden yhteiskunnallisten ja taloudellisten toimijoiden
unohtaa oma kansallinen kulttuurinsa arvoineen ja tavoitella globaalia
yhtenäiskulttuuria?
“Me olemme riippuvaisia toisistamme hyvin
konkreettisesti – taloudellisesti, yhteiskunnallisesti,
poliittisesti. Mitä kukin meistä – maailmankansalaisista – tekee,
sillä on seurauksia muille ympäri koko maailman tänään ja
tulevaisuudessa.”
Lars Rydén teoksessa Education for Global Responsibility – Finnish
Perspectives. 2007
(jokeri) Kostaminen koetaan joskus loukatun oikeudeksi. Verikosto on joissakin
kulttuureissa loukatun ja hänen sukunsa velvollisuus. Kostonhalua ei
kuitenkaan yleensä pidetä hyveenä.
Tarkastele koston etiikkaa ja
kostamisen suhdetta lain määräämiin rangaistuksiin.
"Kosto on kesyttämätöntä oikeutta, jos niin sanoisimme, jota lain on
kitkettävä pois sitä mukaa kuin se pääsee rehottamaan ihmisluonnossa. Sillä
mitä tulee ensimmäiseen vääryyteen, on se loukkaus lakia vastaan, mutta tuon
pahan kostaminen merkitsee itse lain syrjäyttämistä. Ryhtyessään kostoon
ihminen varmasti on vihollisensa tasalla, mutta antaessaan vihansa lauhtua
hän on vihollisensa yläpuolella, sillä anteeksi antaminen on ruhtinaallista.
... Siedettävin laji kostoa on se, mikä koskee sellaista vääryyttä, mitä ei
voi laillisesti rangaista. Mutta sellaisessa tapauksessa on tarkoin
pidettävä silmällä, että se koston muoto, jota käytetään, on sellainen, että
laki ei pysty siihen, sillä muuten meidän vihollisemme on yhä vielä
paremmalla puolella, ja meillä tulee olemaan vastassamme kaksi yhden
sijasta."
Francis Bacon: Totuus ja kuolema. Kustannusosakeyhtiö Kirja 1917
Suomessa ajatellaan yleisesti, että hyvinvointi kuuluu kaikille.
Millä tavalla jonkun ihmisen tai
ihmisryhmän selvästi keskimääräistä korkeampi hyvinvointitaso olisi
perusteltavissa?
Jos ihmisten hoitaminen tulee
hyvin kalliiksi, olisiko ihmisiä silti hoidettava? Perustele filosofisesti.
Selitä mitä filosofiassa
tarkoitetaan
a. oikeuksilla,
b. velvollisuuksilla ja
c. hyveillä.
(jokeri) Olet syyllistynyt varkauteen.
Sinulta kysytään, oletko varastanut. Moraalisesti ajatellen sinun pitää
pysyä totuudessa ja myöntää varkaus. Lain mukaan kenenkään ei tarvitse
todistaa itseään vastaan. Moraalisesti on siis otettava vastuu, mutta ei
lain periaatteiden mukaan. Kuinka tällainen ero
perustellaan? Onko ero ylipäätään pätevästi perusteltavissa?
Hyvässä yhteiskunnassa yksilölle sallitaan vapauksia. Millaiset vapauden
rajoitukset ovat perusteltavissa utilitaristisesti?
Oletetaan, että yhteisö koostuu kahdesta
ryhmästä A ja B, joiden jäsenten testatut älykkyysosamäärät eroavat
ratkaisevasti toisistaan. Miten
tämän yhteisön elämä pitäisi järjestää: kummalle ryhmälle pitäisi antaa
enemmän koulutusta, päätösvaltaa tai taloudellisia etuisuuksia?
Perustele kantasi kriittisesti oikeudenmukaisuusteorioiden avulla ja käytä
hyväksesi älykkyysosamäärätesteihin liittyvää tietoasi.
Ihmisarvon kunnioittamisen vaatimus on etiikan keskeinen periaate.
a) Mitä sillä tarkoitetaan?
b) Anna esimerkkejä periaatteen loukkaamisesta.
c) Riittääkö tämä periaate yksin etiikan perustaksi?
----
"Aineellisen
elämän tuotantotapa on ylipäänsä yhteiskunnallisen, poliittisen ja henkisen
elämän ehtona. Ihmisen tajunta ei määrää heidän olemistaan, vaan päinvastoin
heidän yhteiskunnallinen olemisensa määrää heidän tajuntansa."
Karl Marx: Poliittisen taloustieteen
arvostelua (Ilm. 1859 Zur Kritik der politischen Ökonomie. Suom. Antero
Tiusanen 1950)
a) Selitä mitä Marx tarkoittaa edellisellä.
b) Valaise asiaa esimerkein.
c) Ota perustellusti kantaa Marxin väitteen pätevyyteen.
----
Sanotaan, että paratiisissa ja
helvetissä ei ole oikeudenmukaisuutta. Voidaanko kuvitella sellainen
luonnollinen tila, jossa ei vallitse minkäänlainen oikeudenmukaisuus?
Miksi oikeudenmukaisuutta tarvitaan yhteiskunnassa?
----
Käsittele oppi-,
kulttuuri- ja henkilöhistoriallisesti naisia tieteen ja filosofian
uranuurtajina. Pohdi miksi filosofian ja tieteen historiassa mainitaan
enemmän miehiä kuin naisia. Voit käyttää laajasti muissa oppiaineissa
saamiasi tietoja.
Hypatia n. 370-415, Annie Besant 1847-1933, Marie Curie 1867-1934, Hannah
Arendt 1906-1975, Simone de Beauvoir 1908-1986, Julia Kristeva synt. 1941,
Martha Nussbaum synt. 1947 (alkuperäisessä tehtävänannossa esiintyy
yllämainittuja henkilöitä esittävät kuvat)
----
Äänioikeuden mielivaltainen
rajoittaminen poliittisissa vaaleissa on demokratian periaatteiden
vastaista. Määrittele demokratia ja pohdi sen yhteiskuntafilosofisia
perusteluita.
----
Terrorismin ja järjestäytyneen
rikollisuuden uhatessa väitetään usein, että poliisin valtuuksia lisäämällä
lisääntyy myös kansalaisten turvallisuus. Pohdi poliisin valtuuksien
lisäämistä yhteiskuntafilosofisena ongelmana.
----
Pohdi yksilön ja
yhteisön suhdetta filosofisena kysymyksenä.
----
·
Yksi yhteiskuntafilosofian keskeisiä alueita on omaisuus ja sen
omistaminen. Vertaa alla olevia Rousseaun ja Youngin ajatuksia. Kumpi on
paremmin perusteltu?
Ensimmäinen ihminen, joka aidattuaan
pienen maapalan keksi sanoa: ”Tämä on minun”, ja huomasi ihmisten olevan
tarpeeksi yksinkertaisia uskoakseen häntä, oli hallintoyhteiskunnan
todellinen perustaja. Kuinka monelta rikokselta, sodalta ja murhalta,
kuinka paljolta kurjuudelta ja kauhulta ihmiskunta olisikaan säästynyt,
jos joku olisi kiskaissut maasta aidanseipäät ja täyttänyt ojan ja
huutanut toverilleen: ”Älkää kuunnelko tätä petkuttajaa. Olette hukassa,
jos unohdatte, että maan hedelmät kuuluvat kaikille ja että maa ei kuulu
kenellekään!”
Jean-Jacques Rousseau
Antakaa ihmiselle omaksi karu kallionnyppylä, ja hän muuttaa
sen puutarhaksi; antakaa hänelle vuokralle puutarha, ja hän muuttaa sen
yhdeksässä vuodessa autiomaaksi... Omistamisen taika muuttaa hiekan
kullaksi.
----
·
"Nöyristelyn ja
turvallisuuhakuisuudentilalle Wuori ottaisi koska vain terveen
kansalaistottelemattomuuden. Sen koko ideahan on juuri lain ja moraalin
vastaamattomuudessa. Jos tiukka lain noudattaminen johtaa moraalisesti
kestämättömään lopputulokseen, niin silloin jokaisen velvollisuus on olla
noudattamatta lakia."
(Matti Wuoren haastattelu,
Helsingin Sanomien Nyt -liite, 32/2004)
Pohdi valtion lakien ja moraalin suhdetta filosofisena
ongelmana.
----
·
6+. Suomessa on muihin kehittyneisiin maihin verrattuna
pienet tuloerot. Usein ajatellaan, että tuloeroja tarvitaan taloudellisen
kasvun kannustimeksi. Pitäisikö tuloeroja pyrkiä edelleen kaventamaan
tasa-arvon nimissä vaikka taloudellinen kasvu vaarantuisi, vai olisiko
perusteltavissa että taloudellisen kasvun takaamiseksi tuloerojen
sallitaan kasvaa? Pohdi asiaa filosofisesti.
----
·
+6. "Kysykääpä neuvoa historioitsijoilta, niin saatte
kuulla, että jokaiselle valtiolle on koitunut mitä turmiollisimmaksi
sellainen hallitus, jonka ovat muodostaneet filosofipöllöt tai viisaus- ja
kaunotieteitä harrastavat ruhtinaat." Erasmus Rotterdamilainen, 1509
Pohdi valistuneen itsevaltiuden ja demokratian yhteiskuntafilosofisia
perusteita.
----
·
Omistaminen on keskeinen länsimainen oikeus. Filosofit ovat
esittäneet omistusoikeuden teorioita ja myös kiistäneet omistamisen
oikeutuksen.
Pohdi omistusoikeutta filosofisesti.
----
·
+6. "Rikosoikeudellisessa ajattelussa on kuitenkin viime
aikoina otettu vakavasti esille kysymys, onko rikoksen ja rangaistuksen
perinteinen kytkentä aiheellista ja onko eettisesti hyväksyttävää valtion
toimenpitein tahallisesti aiheuttaa kärsimystä." (Kaarlo Helasvuo kirjassa
Humanistin maailmanetiikka 1997)
Millaisin perustein rangaistuksia voidaan pitää oikeutettuina? Jos
rangaistuksia ei voida oikeuttaa, mitä asetettaisiin niiden tilalle?
----
·
Jako-oikeudenmukaisuuteen eli distributiiviseen
oikeudenmukaisuuteen yhteiskunnassa liittyy usein priorisointiongelmia.
Esimerkiksi paikkakunnalla on tarve urheilukentän katsomon kattamiseen
samaan aikaan kun vanhustenhoito kärsii rahapulasta. Voiko perustellusti
sanoa, että rahat on ensin suunnattava vanhustenhoitoon?
Pohdi tällaisia ongelmia jonkin filosofisen oikeudenmukaisuusnäkemyksen
mukaisesti.
----
·
Karl Popper (1902-1994) syyttää Platonin Valtio-dialogissa
esittämää ihannevaltiomallia totalitarismista.
Pohdi tällaisen syytöksen oikeutusta.
----
·
+6. Immanuel Kant esitti teoksessaan Ikuiseen rauhaan
ajatuksen kansakuntien liitosta. Yhdistyneitten kansakuntien perusperiaate
muistutta Kantin ajatusta. Pohdi onko maailmanrauha riittävä perusta
sille, että kansallisvaltioiden pitäisi luovuttaa osa
itsemääräämisoikeudestaan maailmanhallitukselle. (ei analyysiä)
----
·
* 6. "Olemme harhan vallassa, jos haluaisimme kehittää filosofian opetusta
vakuuttuneina siitä, että se automaattisesti ja luontevasti auttaisi
demokraattisten arvojen leviämistä. Joskin on olemassa toisaalta perustava
suhde filosofisen ajatuksen ja puheen vapauden ja toisaalta demokratialle
tyypillisen tasa-arvon ja moniarvoisuuden välillä, tästä ei voida
päätellä, että kaikki filosofit välttämättä ovat demokraattisia". (Frederico
Mayor kirjassa Philosophy and Democracy. 1995)
----
·
Kuinka filosofit voivat vaikuttaa tieteessä, taiteessa ja yhteiskunnassa
korjaavasti, parantavasti, uudistavasti ja tiedostavasti. Vai onko
filosofian rooli vain tarkkaileva? Mitä esimerkkejä filosofien
vaikutuksista voit antaa.
----
·
Professori Amartya Sen sai Nobelin palkinnon taloustieteessä
vuonna 1998. Hänen suurin saavutuksensa liittyy keskusteluun köyhyydestä,
aiheeseen josta hän on puhunut usein ja vaikuttavasti. Hän on sanonut että
jotkut nälänhädät eivät ole niinkään seurausta ruoan vähyydestä kuin
eräästä yksinkertaisesta taloudellisesta syystä. Nälänhätä voi syntyä
vaikka ruokaa on saatavilla runsaasti, mutta ihmiset eivät voi ostaa
ruokaa rahan puutteen vuoksi, hän sanoo.
Arvioi yhteiskuntafilosofisesti hyvinvoinnin jakautumista. Millä perustein
voi sanoa hyvinvoinnin jakautuvan oikeudenmukaisesti?
----
·
Sanotaan, että valta turmelee ja että absoluuttinen valta
turmelee absoluuttisesti. Millä tavalla valta oikeutetaan, vai voiko
valtaa oikeuttaa lainkaan?
Tarkastele kysymystä myös jonkin filosofisen valtateorian näkökulmasta.
----
·
Kuinka paljon yhteiskunta saa puuttua lapsen ja nuoren
kasvatukseen? Kuinka paljon huoltajat saavat pyrkiä kasvattamaan omaa
lastaan haluamaansa suuntaan? Mikä on lapsen ja nuoren etu? Kuka sen voi
määritellä?
Pohdi näitä ongelmia yksilön oikeuksiin liittyvänä filosofisena
kysymyksenä, johon annettavat vastaukset perustuvat tunnettuihin
yhteiskuntafilosofisiin ja kasvatusfilosofisiin teorioihin.
----
·
"Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan;
sen kohtuuden tähden, joka laissa on, se hyväksytään." (Tuomarin ohjeet,
Suomen laki I)
Onko olemassa eettisesti oikeudenmukaisia menetelmiä päättää oikeasta
rikoksen ja rangaistuksen suhteesta?
