30. tammikuuta 2011

Filosofian kysymykset ylioppilaskirjoituksissa

Filosofian kysymykset aikajärjestyksessä

Tietoteoria, tieteenfilosofia, logiikka

Mitä luonnonlait ovat ja kuinka niistä saadaan tietoa?

Kuva Tykografi: säännönmukaisia kuvioita rantahiekassa

 

Turingin testiksi kutsutaan seuraavaa tekoälyyn liittyvää koejärjestelyä. Henkilö keskustelee ja tekee kysymyksiä tietämättä, onko vastaaja kone vai ihminen. Jos henkilö ei vastausten perusteella pitkänkään ajan kuluttua pysty erottamaan konetta ihmisestä, kone on läpäissyt Turingin testin. Onko koejärjestely mielestäsi pätevä? Perustele.

 

Pohdi ja selitä kriittisesti vertaillen totuuden määritelmiä ja totuusteorioita.
 

Naiivin realismin mukaan maailma nähdään täsmälleen sellaisena kuin se on. Havainnon illuusiot osoittavat kuitenkin ettei näin ole, kuten huomaat alla olevasta kuvasta. Mikä näin ollen on havainnon kohde tietoteorian perusteella?

Kuva Eino Kaila: Arkikokemuksen perseptuaalinen ja konseptuaalinen aines. Kirjassa Ajatus ja analyysi (toim. Tauno Nyberg) 1977.

 

P1. Tutkimusten mukaan ylipaino lisää sairastumisriskiä ja siten lyhentää elinaikaa.
P2. Suomessa ylipainoisten ihmisten määrä kasvaa jatkuvasti.
Johtopäätös: Pitää kiinnittää huomiota ihmisten painonhallintaan.

Miksi tässä päättelyssä tarvitaan kolmas premissi, jotta johtopäätös seuraisi premisseistä? Muotoile tällainen premissi.
 

Mihin perustuu kunkin seuraavan väitteen totuus?
a) Kolmiossa on kolme kulmaa.
b) Suomessa on enemmän kuin kymmenen ihmistä.
c) Tupakoitsijat kuolevat nuorempina kuin tupakoimattomat.
 

Ajattelun tiedollisiksi hyveiksi sanotaan kriittisyyttä, selkeyttä, johdonmukaisuutta, ristiriidattomuutta, kattavuutta ja järjestelmällisyyttä. Miksi nämä hyveet ovat arvokkaita, ja miten ne toteutuvat tietoyhteiskunnassa?

 

Kuvaile ja arvioi filosofian historian perinteisiä jumalan olemassaolon todistuksia.
 

a) Mihin perustuu käsitys siitä, että luonnontiede tuottaa aitoa tietoa todellisuudesta? (5p.)
b) Miksi tällaista tieteenfilosofista käsitystä kutsutaan? (1p)

 

Mitä filosofiassa tarkoitetaan väitteellä “tieto on valtaa”? Miten esimerkiksi alla oleva kuva ilmentää tätä väitettä?

laivahissi, kuva Tykografi


Thomas S. Kuhn on loogisen positivismin jälkeisen tieteenfilosofian suuria nimiä. Hänen pääteoksensa Tieteellisten vallankumousten rakenne (1962) aloitti uuden aikakauden tieteenfilosofiassa.
 

a) Mitä Kuhn tarkoittaa tieteellisellä paradigmalla?
b) Miten paradigman käsite auttaa selittämämään tieteen kehitystä?
c) Miten Kuhnin tieteenteoria suhtautuu tiedon kasvun ajatukseen?

 

Millä tavalla välttämättömyyden ongelmaa on käsitelty filosofiassa?

 

(jokeri) Kuinka tieteet ja filosofia ovat vaikuttaneet toisiinsa?

Ovatko alla olevat päättelyt päteviä? Jos joku niistä ei ole pätevä, niin miksi ei?

a. -Kaikki kalat osaavat uida.
- Minä osaan uida.
Siis: minä olen kala.

b. - Jos juon kolajuomaa piristyn.
- Olen piristynyt.
Siis: olen juonut kolajuomaa.

c. - Kaikki ihmiset ovat kuolevaisia.
- Minä olen ihminen.
Siis: minä olen kuolevainen.
 

Kuvittele, että vain sinä itse olet olemassa ja kaikki muu on sinun miellettäsi. Kuvaa tällaista kantaa ja miten sen voisi kumota?

 

(jokeri) Voiko kaikkea tietoa epäillä kuten antiikin skeptikot väittivät? Mitä tällaisesta epäilystä seuraa loogisesti ja käytännössä?

 

Voidaanko kuvitella tiede, joka ennustaa ihmisen valinnat ja teot  kaikissa tilanteissa samalla tavalla kuin luonnontiede ennustaa luonnon tapahtumat? Millaisia vaikeuksia tuollaisen tieteen kehittäminen kohtaa?

 

 Mitä tietoteorettisia perusteita on uskoa, että aistihavaintojen eli ilmiöiden takana on jotain?
 

Tieteiskirjallisuudessa ja -elokuvissa matkustetaan aikakoneella menneisyyteen ja tulevaisuuteen. Esimerkiksi Albert Einstein pohti tätä mahdollisuutta. Aikamatkustamiseen liittyy mielenkiintoisia loogis-filosofisia ongelmia. Pohdi miten nämä ongelmat liittyvät filosofiseen etiikkaan.
 

Ludwig Wittgenstein ( 1889-1951) pohtii alla olevassa lainauksessa, kuinka värit ovat olemassa. Olioilla, kuten aineellisilla kappaleilla, katsotaan tavallisesti olevan sekundaarisia ja primaarisia ominaisuuksia.

a) Mitä ovat primaariset ominaisuudet?

b) Mitä tarkoitetaan sekundaarisella ominaisuudella? George Berkeleyn (1685-1753) mukaan kaikki kappaleen ominaisuudet ovat sekundaarisia. Mitä hän tarkoittaa?

c) Mitä Wittgenstein tarkoittaa kysymyksellään?

§207. Jos katselen lasin läpi puhdasta punaista ja se näyttää harmaalta, onko lasi todella antanut värille sen harmauden? Ts.: Vai näyttääkö vain siltä?

Ludwig Wittgenstein: Huomautuksia väreistä (Bemerkungen über die Farben 1977; suom. Heikki Nyman, 1982)

 

Pragmatismin totuuskäsitys korostaa tieteellisen teorian toimivuutta sen totuuden kriteerinä. Voidaanko siis teknologian toimivuudesta päätellä, että sen perustana oleva tiede kuvaa todellisuutta? Mitä toimivuudella tarkoitetaan?

Ptolemaioksen (n. 100-180) maailmankuva (alkuperäisessä tehtävänannossa esiintyy tässä kohtaa valokuva Ptolemaioksen maailmankuvan mallista.)

 

 

Kuvaa empiirisen tieteen tutkimusmenetelmää:

1. miten sitä käytetään luonnontieteissä,

2. soveltuuko se yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen,

3. mikä on sen suhde matematiikkaan.
    

 Pohdi alla olevan Wittgenstein-lainauksen perusteella tiedon sosiaalista luonnetta.

Ludwig Wittgenstein (1889–1951)

261.     Tällä hetkellä en voi kuvitella järkevää epäilyä siitä, onko maa ollut olemassa viimeisten sadan vuoden ajan.

262.      Voin kuvitella ihmisen, joka on kasvanut aivan omalaatuisissa olosuhteissa ja jolle on opetettu, että maa syntyi 50 vuotta sitten ja joka sen vuoksi myös uskoo tämän. Voisimme valistaa häntä sanomalla: Maa on ollut jo kauan jne. – Koettaisimme antaa hänelle maailmankuvamme.

Tämä tapahtuisi eräänlaisella suostuttelulla.

263.   Oppilas uskoo opettajiaan ja koulukirjojaan.

264.     Voisin kuvitella tapauksen, että jokin villi heimo vangitsee Mooren ja heimon ihmiset lausuvat epäilyksen, että hän on tullut jostakin maan ja kuun väliltä. Moore sanoo heille, että hän tietää…, mutta ei voi esittää heille perusteita varmuudestaan, koska heillä on mielikuvituksellisia käsityksiä ihmisen lentokyvystä ja koska he eivät tiedä mitään fysiikasta. Tämä olisi väitteen esittämistilanne.

265.      Mutta mitä muuta se sanoisi kuin ”en ole koskaan ollut siellä-ja-siellä ja minulla on pakottavia perusteita uskoa tämä”?

266.    Tässä olisi lisäksi sanottava, mitä pakottavat perusteet ovat.

267.    ”Minulla ei ole vain puun näkömiellettä, vaan tiedän, että se on puu.”

268.    ”Tiedän että tämä on käsi.” – Ja mikä on käsi? – ”No – esimerkiksi tämä.”

269.      Olenko varmempi siitä, että en ole koskaan ollut kuussa kuin siitä, että en ole koskaan ollut Bulgariassa? Miksi olen niin varma? Tiedän, että en ole ollut edes missään lähistöllä, en ole koskaan ollut esim. Balkanilla.

270.      ”Minulla on pakottavia perusteita varmuudelleni.” Nämä perusteet tekevät varmuudesta objektiivisen.

271.    Mikä on pätevä peruste jollekin, sitä minä en ratkaise.

272.    Tiedän = tunnen sen varmasti.

273.    Mutta milloin jostakin sanotaan, että se on varmaa?

On näet mahdollista kiistellä siitä, onko jokin varmaa. Silloin, kun jokin on objektiivisesti varmaa.

On lukematon joukko yleisiä kokemuslauseita, joita pidämme varmoina.

274.     Yksi tällainen lause on, että kenellekään, jonka käsi on hakattu poikki, ei kasva uutta kättä. Toinen, että ihminen, jonka pää on katkaistu, on kuollut eikä tule enää koskaan henkiin.

Voidaan sanoa, että kokemus opettaa meille nämä lauseet. Mutta se ei opeta niitä meille erillisinä, vaan se opettaa meille joukon toisiinsa liittyviä lauseita. Jos lauseet olisivat toisistaan eristettyjä, voisin kenties epäillä niitä, sillä minulla ei ole mitään niitä koskevaa kokemusta.

275.     Jos kokemus on tämän varmuutemme peruste, kyseessä on tietenkin menneisyyden kokemus.

Eikä kyseessä ole pelkästään minun kokemukseni, vaan muiden ihmisten kokemus, josta saan tietoja.

Nyt voitaisiin sanoa, että kokemus on taas se, mikä saa meidät uskomaan muita ihmisiä. Mutta mikä kokemus saa minut uskomaan, että anatomian ja fysiologian kirjat eivät sisällä mitään virheellistä? On tosin totta, että tätä luottamusta tukee myös oma kokemukseni.

 

Ludwig Wittgenstein, Varmuudesta (alkuperäisteos Über Gewissheit julkaistu 1969)

·     Kuvaile ja erittele Wittgensteinin argumentaatiota (ks. tehtävä nro 6). Wittgenstein esittää näkemyksen evidenssin (perusteiden), tiedon ja varmuuden suhteesta. Millainen tämä näkemys on?

·     Esittele yksi filosofinen totuusteoria.

·     Tiukan determinismin mukaan kaikki maailman tapahtumat ovat tiettyjen syiden määräämiä. Pohdi tällaisen tieteenfilosofisen teorian pätevyyttä ja suhdetta tulevaisuuden ennustamiseen.

·                  4.

 Uutislehti 100.  25.3.2004

Pohdi Punasulka -sarjakuvan perusteella arkikokemuksen ja tieteellisten teorioiden välistä suhdetta.

·     Virkamiestä syytetään vakoilusta ja osallistumisesta salaliittoon. Tarkkojen poliisitutkimusten jälkeen vakoilusta ei löydy todisteita. Todisteiden puuttumista pidetään kuitenkin osoituksena siitä, että todisteet hävittänyt salaliitto on olemassa. Tutki tilanteeseen liittyvää päättelyä ja tilanteen rakennetta.

·     Klassisen tiedonmääritelmän mukaan tieto on perusteltu tosi uskomus. Miten uskomuksia voidaan perustella?

·      Ihmisen tekojen selittäminen filosofisena ongelmana

·     4. Sokrateen kerrotaan sanoneen, että hyve on tietoa ja että hän on kaikkein viisain ihminen Ateenassa, koska vain hän tietää ettei tiedä. Selosta Sokrateen väitteitä ja kerro, millainen päätelmä niistä seuraa.

·     5. "[K]aikki asiat, jotka voivat tulla ihmisten tiedettäviksi, johtuvat toisistaan samalla tavalla ja - - vain varomme pitämästä totena ainoatakaan, joka ei ole tosi, ja noudatamme aina järjestystä, jota on noudatettava toisen johtamiseksi toisesta, ei voi olla niin etäisiä tiedon kohteita, ettemme niitä viimein tavoittaisi, eikä niin salaisia, ettemme niitä löytäisi." René Descartes, Metodin esitys (suom. J. A. Hollo 1956).
  Selitä yllä olevaa lainausta ja vastaa kysymykseen, mitä tieto-oppi eli epistemologia tutkii.

·     Tieteellisen tiedon luonne luonnontieteissä ja ihmistieteissä.

·     Esittele filosofisia totuusteorioita ja vertaa niitä toisiinsa.

·     Pohdi filosofisesti järkevän ajattelun ja toiminnan luonnetta. (ei analyysiä)

·     Ranskalainen filosofi René Descartes (1596-1650) kirjoitti: Parhaiten jaettuna maailmassa on terve järki, sillä jokainen luulee saaneensa siitä niin riittävän osan, etteivät tavallisesti nekään henkilöt, joita kaikissa muissa seikoissa on vaikea tyydyttää, halua että heillä olisi sitä enemmän kuin heillä on. (Metodin esitys) Selvitä ns. kartesiolaista menetelmää.

·     Madame M. on erikoistunut ennustamaan hevoskilpailujen voittajia. Hänen menetelmänsä on katsoa asia kristallipallosta. Toistuvasti hänen on onnistunut ilmoittaa kilpailun voittaja etukäteen. Olet aikeissa lyödä vetoa seuraavissa hevoskilpailuissa. Pitäisikö sinun noudattaa Madame M:n ennustusta vai käyttää muuta päätöksentekomenetelmää? Pohdi asiaa uskomusten perusteluun liittyvänä filosofisena ongelmana.

·     Syllogistinen päättely ja sen pätevä käyttö. (ei analyysiä)

·     Tarkastele Leibnizin (1646-1716) käsitettä "paras mahdollinen maailma" filosofisen optimismin näkökulmasta.

·     Induktio tiedonhankintamenetelmänä.

·     .Paul Karl Feyerabend (1924-1996) kirjoitti kirjansa Against Method (1975) johdannossa: "Tiede on pohjimmiltaan anarkkinen hanke: teoreettinen anarkismi on humanitaarisempi ja kannustaa todennäköisemmin edistystä kuin sen lakia ja järjestystä vaativat vaihtoehdot.  .... Ainoa periaate, joka ei estä edistystä on: anything goes, kaikki käy laatuun." (suom. Juha Savolainen 1993) Arvioi väitteen tieteenfilosofista pätevyyttä ja valaise esimerkein.

·     Karl Popper valitsi tieteenfilosofisen pääteoksensa tunnuslauseeksi Novaliksen mietelmän: "Hypoteesit ovat verkkoja; vain se, joka laskee ne, saa saalista" Miksi tieteellisessä tutkimuksessa tarvitaan hypoteeseja? Kuinka hypoteeseja käytetään?

·     "Jos laadin kosmoksen teorian, niinkuin Newton, niin on selviö, että esiintyypä tämä teoria tai ei, se ei mitään tähtien liikkeeseen vaikuta. Mutta ei ole ollenkaan itsestäänselvää, että jos ihmiskunnan elämästä ja siinä tavattavista säännönmukaisuuksista esitetään joitakin väitteitä, niinkuin paljon on tehty, etteikö tämä teoria voisi joissakin tapauksissa jopa merkittävälläkin tavalla vaikuttaa tuleviin vaiheisiin." (Eino Kaila: Humanistinen elämännäkemys. esitelmä vuodelta 1948)
Tarkastele kysymystä inhimillisen toiminnan ennakoitavuudesta ja ennakoimattomuudesta yllä esitetyn sitaatin valossa.

·     Tunnettu loogikko Anders Wedberg kertoo esimerkin: "Eräs elämää kokenut abbé, joka istui keskustelemassa läheten ystävien kanssa, sattui sanomaan: 'Pappi kokee tosiaan merkillisiä asioita. Voitteko kuvitella, hyvät ystävät, ensimmäisellä rippilapsellani oli omallatunnollaan murha.' Tuskin hän oli tämän lausunut, kun paikkakunnan ylhäisin aatelismies tuli huoneeseen ja sisään astuessaan huudahti: 'Oletteko tekin täällä, rakas abbé! Tiedättekö, hyvät ystävät, että minä olin abbén ensimmäinen rippilapsi." (Johdatus nykyiseen logiikkaan. 1947. suom Otso Aalto)
Rikkooko rippi-isä rippisalaisuuden? Pohdi kysymystä loogisesti ja epistemologisesti.

·     Vastaasi tulee henkilö, joka sanoo: "Se mitä nyt sanon on valetta." Valehteleeko hän vai puhuuko hän totta.  Millainen pulmatilanne tästä syntyy?

·     Thomas S Kuhn (1922-1966) käyttää kirjassaan Tieteellisten vallankumousten rakenne käsitteitä normaalitiede ja tieteen vallankumous. Selvitä, missä merkityksessä hän näitä käsitteitä käyttää.

·     "On sanottu että vaikka tiede pystyy vastaamaan moniin kysymyksiimme, se ei pysty vastaamaan niihin kaikkiin. Mutta on virhe päätellä että koska tiede ei pysty vastamaan, joku muu oppi pystyy." (R Dawkins Free Inquiry -lehdessä) Arvioi professori Dawkins'in käsitystä logiikan, epistemologian ja tieteenfilosofian kannalta.

·     Tarkastele tietoteoreettisen skeptisismin vahvuuksia ja heikkouksia

·     Anna esimerkki tilanteista, joissa (1) joku sanoo jotain mitä hän ei tarkoita ja (2) jossa joku tarkoittaa sanoillaan jotain mitä hän ei sano. Miten nämä puhetilanteet toimivat?

·     Tieteellinen selittäminen

·     Millaista a priori -tietoa ihmisellä on? Millaista a posteriori -tietoa ihmisellä on? Mitä vaikeuksia filosofit ovat osoittaneet tähän jaotteluun sisältyvän?

·     Analogia argumentin muotona

·     Sanotaan, että jos emme kykene kuulemaan yhden jyvän aiheuttamaa ääntä, kun jyvä putoaa laarin pohjalle, emme kykene kuulemaan seuraavaakaan jyvää emmekä sitä seuraavia, joten emme kykene kuulemaan sitäkään, kun 10 000 jyvää putoaa laariin yhtäaikaisesti. Selvitä päättelyn pätevyyttä.

·     "Ihmisymmärrys, kun se kerran on omaksunut jonkin mielipiteen (olkoon se toisilta omaksuttu tai sellainen joka miellyttää omaa itseä), etsii kaikista asioista sille tukea ja yhteensopivuutta." (Francis Bacon, Novum Organum, 1620) Me tulkitsemme ilmiöitä ennakkokäsitystemme kehikossa. Miksi ennakkokäsityksiä tarvitaan? Pohdi, missä vaiheessa ennakkokäsityksemme muuttuu ennakkoluuloksi, joka vaikeuttaa totuuden tietämistä.

·      Havainto tietoa perustelevana tekijänä

·      John Locke (1632–1704) vertaa tieto-opissaan ihmisen mieltä tyhjään huoneeseen ja tyhjään kirjoitustauluun (lat. tabula rasa). Kuvaa ja arvioi Locken tätä oppia.

·     Satunnainen ja välttämätön totuus filosofisina ongelmina

·     Teleologinen selittäminen uuden ajan tieteessä

·     4. Alla oleva sarjakuva käsittelee kielen ja ajattelun suhdetta. Selvitä siinä esitettyä päättelyä, sen rakennetta ja pätevyyttä.