





















|
|
Olisiko
maailma olemassa vaikka kukaan ei tietäisi sen olemassaoloa?
Mikä on maailma? On paljon kiinni siitä,
mikä määritellään maailmaksi, kun käsitellään olisiko sitä olemassa. Jos
maailman ajatellaan olevan kaikki mahdollinen atomeja ja elektroneja myöten
se olisi todennäköisesti olemassa, vaikka siellä ei olisi mitään mikä voisi
sen havaita. Jos kuitenkin ajatellaan, että maailmassa ei olisi
yksinkertaisesti yhtään mitään, niin silloin voisi kuvitella, että maailmaa
ei olisi olemassa. Kuitenkin, jos tallennat tyhjän word-dokumentin, se on
silti olemassa, vaikka siinä ei olekaan yhtään mitään. Tyhjä dokumentti
kuitenkin vaatii sekin otsikon ja muistia, mutta miksei silti tyhjä
maailmakaan sisältäisi esimerkiksi tietoa sijainnistaan. Jos ajattelemme
tällä ajatusmallilla huomaamme kuitenkin että maailman pitäisi olla ääretön,
sillä kaikki tyhjä on silloin jotain. Tämä saa varmasti aikaan myös
vastakaikua, joten on palattava takaisin lähtöpisteeseen
Kuten jo sanoin.
Kaikki on kiinni siitä miten määritellään sana maailma. Jos maailma
määritellään kaikkena mikä on konkreettisesti olemassa tulee kuitenkin
vastaan myös uusia ongelmia. Kukas on sitten oikea henkilö määrittämään
sen, mikä on konkreettisesti olemassa. Ajattelu, että konkreettinen on
kaikkea sitä mikä näkyy, mitä voi koskettaa tai yleisesti sellaista mitä
voi aistia on myös haasteellinen, sillä taas kerran tulee vastaan kysymys
siitä kuka tai mikä pystyy aistimaan ja tällöin muidenkin kuin elävien
olentojen pitäisi pystyä aistimaan. Miten on sitten mahdollista, että
sellainen asia mitä me emme ole ikinä pystyneet näkemään tai aistimaan voi
olla olemassa. Me emme pysty aistimaan tai näkemään atomiluokan kokoisia
asioita, mutta oletamme silti, että niitä on olemassa.
Jos alamme tässä
vaiheessa vielä selittelemään, että ovathan nekin teoriassa mahdollisia
nähdä ja me emme vain vielä kykene siihen niin olemme kohta sellaisen
teorian edessä, että kaikki missä on atomeja, elektroneja tai muita pieniä
asioita ovat olemassa. Tähänkin teoriaa vastaan on kuitenkin hyvä esittää
kriittinen kysymys. Mitä jos olisi sellainen alue, jossa ei
yksinkertaisesti olisi mitään, mutta sen takana olisi taas jotain. Eikö
välissä oleva alue kuuluisi ollenkaan maailmaan.
Nyt kuitenkin itse
kysymykseen. Olisiko maailmaa olemassa ilman, että kukaan tietäisi sen
olemassa oloa –kysymyksessä on huomioitava sana tietää. Kuka voi tietää
asioita? Pitääkö olla meidän käsityksemme mukaan elävä tai ihminen
kyetäkseen tietämään onko jokin olemassa. Mielestäni olisi myös hyvä asia
ymmärtää miten asioita tiedetään. Tietääkö esimerkiksi jokin eläin, että
maailma on olemassa, vaikka ei käsittelisi sitä ollenkaan mielessään.
Mielestäni sana tietää inhimillistää koko kysymyksen. Jos yhtäkään ihmistä
ei olisi niin maailmaa ei olisi ollenkaan olemassa. Kysymyksestä saa
nopeasti hankittua tällaisenkin mielikuvan, jos sitä ajattelee
pintapuolisesti. Voidaan kuitenkin ajatella että kivi ymmärtää tietyllä
tavalla läsnäolonsa, vaikkei se pystyisikään ajattelemaan tällä tavalla
ajatellessa myös kaikki pienet asiat kuten atomit (jos niitä nyt sitten on
olemassa) pystyvät samaan. Jos suomenkielen sanoilla olisi muuttumattomat
yksiselkoiset selitykset olisi ehkä mahdollista raapaista pintaa, mutta
olisiko siinä mitään kiinnostavaa? Luulisin että silloin maailmassa
tarvittaisiin lisäksi lähes ääretön määrä sanoja.
|