|
|
|
25. marraskuuta 2009 |
                      
|
Olisiko maailma olemassa vaikka kukaan ei tietäisi sen olemassaoloa?
Mikä on maailma? On paljon kiinni siitä, mikä määritellään maailmaksi, kun käsitellään olisiko sitä olemassa. Jos maailman ajatellaan olevan kaikki mahdollinen atomeja ja elektroneja myöten se olisi todennäköisesti olemassa, vaikka siellä ei olisi mitään mikä voisi sen havaita. Jos kuitenkin ajatellaan, että maailmassa ei olisi yksinkertaisesti yhtään mitään, niin silloin voisi kuvitella, että maailmaa ei olisi olemassa. Kuitenkin, jos tallennat tyhjän word-dokumentin, se on silti olemassa, vaikka siinä ei olekaan yhtään mitään. Tyhjä dokumentti kuitenkin vaatii sekin otsikon ja muistia, mutta miksei silti tyhjä maailmakaan sisältäisi esimerkiksi tietoa sijainnistaan. Jos ajattelemme tällä ajatusmallilla huomaamme kuitenkin että maailman pitäisi olla ääretön, sillä kaikki tyhjä on silloin jotain. Tämä saa varmasti aikaan myös vastakaikua, joten on palattava takaisin lähtöpisteeseen Kuten jo sanoin. Kaikki on kiinni siitä miten määritellään sana maailma. Jos maailma määritellään kaikkena mikä on konkreettisesti olemassa tulee kuitenkin vastaan myös uusia ongelmia. Kukas on sitten oikea henkilö määrittämään sen, mikä on konkreettisesti olemassa. Ajattelu, että konkreettinen on kaikkea sitä mikä näkyy, mitä voi koskettaa tai yleisesti sellaista mitä voi aistia on myös haasteellinen, sillä taas kerran tulee vastaan kysymys siitä kuka tai mikä pystyy aistimaan ja tällöin muidenkin kuin elävien olentojen pitäisi pystyä aistimaan. Miten on sitten mahdollista, että sellainen asia mitä me emme ole ikinä pystyneet näkemään tai aistimaan voi olla olemassa. Me emme pysty aistimaan tai näkemään atomiluokan kokoisia asioita, mutta oletamme silti, että niitä on olemassa. Jos alamme tässä vaiheessa vielä selittelemään, että ovathan nekin teoriassa mahdollisia nähdä ja me emme vain vielä kykene siihen niin olemme kohta sellaisen teorian edessä, että kaikki missä on atomeja, elektroneja tai muita pieniä asioita ovat olemassa. Tähänkin teoriaa vastaan on kuitenkin hyvä esittää kriittinen kysymys. Mitä jos olisi sellainen alue, jossa ei yksinkertaisesti olisi mitään, mutta sen takana olisi taas jotain. Eikö välissä oleva alue kuuluisi ollenkaan maailmaan. Nyt kuitenkin itse kysymykseen. Olisiko maailmaa olemassa ilman, että kukaan tietäisi sen olemassa oloa –kysymyksessä on huomioitava sana tietää. Kuka voi tietää asioita? Pitääkö olla meidän käsityksemme mukaan elävä tai ihminen kyetäkseen tietämään onko jokin olemassa. Mielestäni olisi myös hyvä asia ymmärtää miten asioita tiedetään. Tietääkö esimerkiksi jokin eläin, että maailma on olemassa, vaikka ei käsittelisi sitä ollenkaan mielessään. Mielestäni sana tietää inhimillistää koko kysymyksen. Jos yhtäkään ihmistä ei olisi niin maailmaa ei olisi ollenkaan olemassa. Kysymyksestä saa nopeasti hankittua tällaisenkin mielikuvan, jos sitä ajattelee pintapuolisesti. Voidaan kuitenkin ajatella että kivi ymmärtää tietyllä tavalla läsnäolonsa, vaikkei se pystyisikään ajattelemaan tällä tavalla ajatellessa myös kaikki pienet asiat kuten atomit (jos niitä nyt sitten on olemassa) pystyvät samaan. Jos suomenkielen sanoilla olisi muuttumattomat yksiselkoiset selitykset olisi ehkä mahdollista raapaista pintaa, mutta olisiko siinä mitään kiinnostavaa? Luulisin että silloin maailmassa tarvittaisiin lisäksi lähes ääretön määrä sanoja.
|
Tätä sivustoa on viimeksi päivitetty 25. marraskuuta 2009
