Feton aprillipäivät – kaikki mukaan keksimään vaihtoehtoisia faktoja!

ehtooollinen

Miten toimisi ”Kamerakynä” et:n (tai filosofian) opetuksessa? Mitä annettavaa Museovirastolla olisi elävän kulttuuriperinnön opettamiseen? Mikä et:n identiteetti oikeastaan on? MItä olemme oppineet sähköisistä ylppäreistä?

FETO:n kevätseminaari pidetään Helsingissä, Kallion lukiolla (Porthaninkatu 15) lauantaina 1.4. kello 11-17.

Seminaarin jälkeen myös FETO:n vuosikokous jonne olette kaikki tervetulleita, eritoten jos toiminta filosofian ja et:n opetuksen puolesta kiinnostaa.

Seminaarin ohjelma:

10.30-11.00 Kahvitarjoilu

11.00-13.30 Kamerakynä (Ismo Kiesiläinen, mediapedagogi)

13.30-14.30 Lounastauko

14.30-15.15 Aineeton elävä kulttuuriperintö ja Unescon sopimus Suomessa (Leena Marsio, Museovirasto)

15.15-15.45 Elämänkatsomustiedon identiteetti ja ”kulotus” (Arno Kotro, Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettaja, kirjailija)

15.45-16.30 Sähköiset ylioppilaskokeet (Eero Salmenkivi, YTL)

16.45-17.15 FETO ry.:n vuosikokous

Ilmoittautuminen to 30.3. mennessä osoitteeseen feto.hallitus@gmail.com

Seminaari on ilmainen FETO:n jäsenille, muille 15€

PS. Lounas on omakustanteinen

 

Filosofian ja ET:n YO-pistekokoukset

Feton perinteinen filosofian YO-pistekokous pidetään maanantaina 20.3. klo 17.15-18.45 Helsingissä. Paikalla on YTL:n sensoreita, jotka ovat jo lukeneet vastauksia ja pystyvät siten ottamaan kantaa opettajien spesifeihinkin kysymyksiin. Vielä ehtii kommentoimaan pisteytyskriteereitä ja -käytäntöjä sekä viilaamaan omien kokelaiden pinnoja!

Kokouspaikkana on Siltavuorenpenger 3A, Sali 303 (3 krs.). Kyse on turkoosista rakennuksesta, jossa HYn filosofian laitos oli viime vuosikymmenen lopulla evakossa.herakleitos

Elämänkatsomustiedon pistekokous pidetään samassa paikassa viikkoa myöhemmin maanantaina 27.3. klo 17.15-18.45.

Kaikki fetolaiset tervetuloa!

Feton lausunto katsomusaineiden yhteisopetuksesta

Viime aikoina on käyty vilkasta keskustelua siitä, pitäisikö uskontojen opetus ja elämänkatsomustieto yhdistää kaikille yhteiseksi oppiaineeksi. Myös ns. Kulosaaren malli on ollut paljon esillä. Siinä katsomusaineiden opetus on osittain yhdistetty. Samantyyppisiä järjestelyjä kokeillaan parhaillaan monessa koulussa.

Feto katsoo, että niin yhteiseen katsomusaineeseen kuin Kulosaaren malliinkin liittyy vaikeita ongelmia.

Jos käyttöön otettaisiin yhteinen katsomusaine, on vaarana, että elämänkatsomustiedon opetus kärsii eniten. Tähän viittaa esimerkiksi Helsingin Eurooppa-koulun esimerkki. Kun katsomusopetus yhdistettiin, siitä tuli ”uskontotietoa”. Näin on käynyt myös monissa muissa Euroopan maissa, mm. Ruotsissa.

Hyvä katsomusopetus ei kuitenkaan ole ensisijaisesti uskontojen esittelyä, vaan se lähtee opiskelijoiden omasta ilmiö- ja elämismaailmasta. Valtaosa nuorille tärkeistä etiikkaan ja arvoihin liittyvistä kysymyksistä ei liity uskontoon. Ylipäätään uskonnot ovat vain pieni osa katsomusten kirjoa, eikä eettistä kasvatusta ja arvokeskustelua ole syytä lähtökohtaisesti ankkuroida uskontoihin.

Hyvä yhteinen katsomusaine voisi teoriassa syntyä paljolti nykyisen elämänkatsomustiedon opetussuunnitelmien pohjalta, mutta Feto katsoo, että vallitsevassa poliittisessa ilmastossa se ei ole mahdollista. Tämän osoittaa jo se, ettei elämänkatsomustietoa ole voitu avata kaikille opiskelijoille.

Myös Kulosaaren malli on monin tavoin ongelmallinen. Eri uskontojen ja toisaalta elämänkatsomustiedon opetussuunnitelmat ovat niin erilaiset, että jos näitä aineita opetetaan osittain yhdessä, osa oppilaista ei saa opetussuunnitelman mukaista opetusta. On ilmeistä, että tässäkin kärsijöitä ovat etupäässä elämänkatsomustiedon lukijat, koska käytännössä yhteisopetus on uskontovetoista.

Järjestely myös vaatii opettajilta liikaa. Samaan aikaan olisi opetettava useiden eri opetussuunnitelmien mukaan. Epäselväksi on jäänyt sekin, miten pystytään kouluttamaan mallin edellyttämiä päteviä opettajia. Oppimateriaalejakaan ei ole. Kulosaaren malli ei myöskään poista sitä ongelmaa, että oppilaan uskontotaustasta tulee koulussa julkinen, koska osa opetuksesta on väistämättä eriytettyä.

Feto tunnustaa monet nykyjärjestelmän ongelmat – pienryhmäisten uskontojen määrä kasvaa, pätevistä opettajista on pulaa, oppimateriaalitilanne voi olla kehno – mutta nyt esillä olleet muutokset tarkoittaisivat käytännössä takapakkia. Ilmeisenä vaarana on paluu 1980-luvulla vallinneeseen tilanteeseen, joka oli jopa ihmisoikeussopimisten vastainen, koska se ei tarjonnut uskonnonopetukselle aitoja vaihtoehtoja. Juuri siksi aikoinaan perustettiin elämänkatsomustieto. Sitä ei ole syytä nyt lakkauttaa, vaan ennemminkin elämänkatsomustiedon asemaa pitäisi vahvistaa.

Lisäksi Feto on huolissaan siitä, että katsomusaineisiin kohdistuva uudistuspaine ei kumpua oppilaiden ja opiskelijoiden tarpeista ja pedagogisista perusteluista, vaan ennen muuta halusta vähentää koulujen toimintamenoja. Se ei ole rakentava lähtökohta katsomusopetuksen kehittämiselle.

 

Filosofian yliopilaskirjoitusten pisteytyskokous ma 3.10.

Filosofian ylioppilaskirjoitusten pisteytyskokous järjestetään maanantaina 3.10. Kallion lukiossa klo 17:00 eteenpäin.

Tilaisuudessa on mahdollista käydä keskustelua tehtävistä ja pisteytyksestä sensoreiden ja opettajakollegoiden kanssa. Keskustelua ja tehtävien kommentointia jatketaan feton jäsenille avoimessa dokumentissa verkossa (katso jäsensivut).

Filosofian uudistuneita sähköisiä ylioppilaskirjoituksia ja niiden arviointia käsiteltiin syksyn aloittaneessa Rastilan seminaarissa. Pääset tutustumaan mm. Eero Salmenkiven pp-esitykseen Filosofian didaktiikka -sivustolla.  Sivulla myös paljon muuta hyödyllistä luettavaa!

Syysseminaari la 1.10: ”miten opettaa argumentaatiota?”

Feton lauantaina 1.10 järjestettävässä syysseminaarissa käsitellään uudessa opsissa korostuvaa argumentaatiota ja ruoditaan juuri edellisenä päivänä olleita filosofian sähköisiä ylioppilaskirjoituksia. Ohjelmaa klo 10:30 -16:30.

Paikka: Kallion lukio
Ilmoittautumiset: feto.hallitus@gmail.com
Ilmainen Feton jäsenille, muille 20€. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä, tarvitsetko semianaarista veso-todistuksen.

Alustava ohjelma:
10:30 – 11:00 Kahvia ja pientä purtavaa
11:00 – 14:00 Severi Hämäri (tutkija, Puhujakoulun vastuuopettaja) : ”miten opettaa argumentaatiota?” Kuvaus luennosta tämän linkin takana.
14:00 – 15:00 Ruokatauko
15:00 – 16:30 Keskustelua edellisen päivän filosofian ylioppilaskirjoituksista

Lukuvuoden avajaisseminaari Rastilassa 19.8.

FETO järjestää perinteisen lukuvuoden avajaisseminaarin Helsingin Rastilassa perjantaina 19.8.2016

Tänä vuonna avajaisseminaarin teemana on Filosofian sähköisten YO-kirjoitusten arviointi.

YTL esittelee uuden arviontimallinsa tiheämmän pisteytyksen avuksi. Tarkoitus on myös kokeilla mallia käytännössä. Vetäjänä Eero Salmenkivi YTL:stä.

Tämän jäkeen vietämme kollegiaalista iltaa ruuan ja juoman parissa – sauna ja meri tarjolla halukkaille.

Paikka: Rastilan leirintäalue, Helsinki

Ohjelma:
YTL-osuus 17-19 (Isännäntalo)
Illanvietto & sauna 19-23 (sauna 2)

Ilmoittautumiset: lauri.calonius@gmail.com (ilm. viim. ke 17.8.)

FETO tarjoaa pikkupurtavaa ja grillattavaa. Tarjolla on myös viiniä, olutta ja siideriä omakustannehintaan lunastettavaksi.

Saunojat: oma pyyhe mukaan! (Uimareille tiedoksi: meri on tosiaan ihan vieressä)

PS. Mikäli ehdit, tule mielummin hiukan ajoissa kuin myöhässä. Yritämme aloittaa ohjelman tasan viideltä.Tarkennettu ohjelma ja ohjeet tulevat tänne pikimmiten.

Lisätietoja Rastilan leirintäalueesta Helsingin kaupungin sivuilta.

 

Lukuvuoden päätösseminaari

FETO:n lukuvuoden päätösseminaari pidetään jälleen lakkiaisten jälkeisenä maanantaina (6.6.), kello 13-16 Ravintola Valimossa Suomenlinnassa. http://www.valimo.org/

Ohjelmassa kuluneen lukuvuoden summaamista ja tulevaisuuden aprikointia YTL:n ja OPH:n edustajien kera, sekä tietenkin kevään parhaiden filo & et -kirjoittajien palkitseminen!

Tervetuloa!

Kevätseminaari 9.4.2016

Tiedosta taito – uudet opsit tulevat, oletko valmis?

Mitä: FETO ry:n Kevätseminaari Tiedosta taito filosofian ja ET:n opettajille
Missä: Kallion lukiossa (Os. Porthaninkatu 15, Helsinki)
Milloin:
lauantaina 9.4.2016 klo 11-16

Ohjelma:

11.00 kahvia + suolaista.

11.15-11-30 Avaus:
– Miltä oppiaineiden tilanne näyttää? (Ukri Pulliainen, FETO ry.)
– Opetushallituksen terveiset (Satu Elo, OPH)

11.30-13.30 (jaettu ohjelma)
– Uusi OPS ja filosofia: Miten uusien OPS:ien pitäisi vaikuttaa opettajan opetukseen? Miten ne vaikuttavat ylioppilaskirjoituksiin? (Eero Salmenkivi, YTL)
– Uusi OPS ja elämänkatsomustieto: Mitä peruskoulun uudet OPS:t käytännössä tarkoittavat? Katsomusaineiden yhdistämispaineet ja et:n asema (Satu Elo, OPH)

13.30-14.30 lounastauko

14.30-15.15 (jaettu ohjelma)
– Oppikirjailijoiden paneeli lukion filosofian opetuksen uusista tuulista
– Elämänkatosmustiedon oppimateriaalien tila ja tulevaisuudennäkymät

15.15 -16.00
Filosofian 6.4. harjoituskokeen arviointi- ja palautekeskustelu (Eero Salmenkivi, YTL)
– Mitä mieltä sähköisestä harjoituskokeesta? Miten pisteyttää uusilla pisteohjeistuksilla ja pistemäärillä?

Ilmoittautuminen 6.4. mennessä: lauri.calonius@gmail.com.
Koulutus on VESO -kelpoinen. Jos tarvitset VESO-todistuksen, mainitse siitä ilmoittautumisen yhteydessä.
Seminaari on maksuton FETO:n jäsenille, muilta 20€ (FETO:n jäsenmaksu 18€).

PS. FETO ry. pitää ennen seminaaria vuosikokouksen toisen osan samassa paikassa kello 10.30-11.00. Tervetuloa myös vuosikokoukseen, eritoten jos olet kiinnostunut toimimaan aktiivisesti ainejärjestössäsi! Lisätietoa vuosikokouksesta tällä sivulla alempana.

FETO ry:n lausunto lukion tuntijakokokeilusta

Opetusministeriö on käynnistämässä lukion tuntijakokokeilua, joka lisää merkittävästi reaaliaineiden valinnaisuutta.

Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajien järjestö Feto kannattaa lukioihin hyväksyttyä tuntijakoa, joka astuu voimaan syksyllä 2016, ja pitää tuntijakokeilua monin tavoin ongelmallisena.

Kokeilua perustellaan valinnanvapauden lisäämisellä. Todellisuudessa valinnanvapaus kuitenkin kapenisi, koska varsinkin pienissä lukioissa osa oppiaineista hiipuisi eikä varsinkaan syventäviä kursseja järjestettäisi. Kokeilu lisää epätietoisuutta opiskelijoiden keskuudessa, koska kurssien toteutuminen on epävarmaa. Tämä lisää myös alueellista epätasa-arvoa.

On irvokasta, että samalla kun puhutaan oppiainerajojen ylittämisen tärkeydestä, ilmiöpohjaisuudesta ja laaja-alaisen ymmärryksen tärkeydestä, lukio-opintoja halutaan kapeuttaa ja yksipuolistaa.

Erityisen ongelmallinen kokeilu on filosofian ja psykologian osalta, koska niitä ei opiskella peruskoulussa. Vaikka opinto-ohjaukseen kiinnitettäisiin aiempaa enemmän huomiota, esimerkiksi filosofian luonne ei avaudu ilman filosofian opetukseen osallistumista.

Käytännössä filosofia kuihtuisikin lukiosta. Tämä olisi vastoin niitä tavoitteita, joita nykylukiolle on annettu. Lukion tehtävä on antaa yleissivistystä, ja opetusministerinkin mukaan yleissivistykseen ”kuuluu kyky ajatella monipuolisesti, hahmottaa kokonaisuuksia ja havaita asioiden yhteyksiä”.

Juuri tähän filosofia valmentaa. Uudessa opetussuunnitelmassa filosofian peruskurssissa painottuvat ajattelun taidot, argumentointi ja kyky erottaa perustellut väitteet perustelemattomista. Jo nykyistä mediailmapiiriä ajatellen olisi tärkeää, että kaikki kävisivät tämän kurssin.

Myös eettinen pohdinta kutistuu olemattomiin tuntijakokeiluun osallistuvissa lukioissa. Uudessa opetussuunnitelmassa etiikan opiskelu keskittyy pakolliselle filosofian toiselle kurssille. On todennäköistä, että kokeilulukioissa valtaosa opiskelijoista ei lukion aikana opiskelisi lainkaan etiikkaa, vaikka koulutuskeskustelussa muuten korostetaan yhteisen arvojen ja moraalin pohdinnan merkitystä.